Ilmapiiri on parantunut etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa – "Ehkä se näkyy, että teemme tiiviisti yhteistyötä"
Kuntaliiton tutkimuksessa selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä kuntansa ilmapiiristä.
Ilmapiiri on parantunut kunnissa, arvioivat kuntapäättäjät.
Etenkin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen ilmapiiri on parantunut selvästi.
Kun vuonna 1995 vain 32 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi johdon ja henkilöstön välisen tunnelman yhteistyöhakuiseksi, vuonna 2017 näin ajatteli 51 prosenttia päättäjistä.
Yhteistyöhakuisuus on lisääntynyt myös päättäjien ja kuntalaisten, puolueiden ja kunnan viranhaltijoiden ja henkilöstön välillä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tiedot selviävät Kuntaliiton tuoreesta tutkimuksesta. Åbo Akademin tutkijan Siv Sandbergin raporttiin on koottu 40 ARTTU2-tutkimuskunnan valtuutettujen, hallituksen jäsenten ja johtavien viranhaltijoiden käsityksiä kuntansa päätöksentekoilmapiiristä vuosina 2015 ja 2017.
Raportin mukaan kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välinen ilmapiiri on yhteistyöhakuisin 10 000–20 000 asukkaan kaupungeissa ja alle 5000 asukkaan kunnissa.
50 000–100 000 asukkaan kaupungeissa ilmapiiri on kuitenkin muita heikompi. Suurimpien kaupunkien vastaajista vain alle puolet arvioi asukkaiden ja luottamushenkilöiden välisen ilmapiirin yhteistyöhakuiseksi.
Myös puolueiden välinen ilmapiiri saa vastaajilta melko heikon arvosanan. Vain 37% ajatteli, että puolueet ovat yhteistyöhakuisia.
Perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja paikallisten valitsijayhdistysten luottamushenkilöt arvioivat ilmapiirin hieman ristiriitaisemmaksi kuin vastaajat keskimäärin. RKP:n ja kokoomuksen luottamushenkilöt puolestaan pitävät osapuolten välistä ilmapiiriä keskimääräistä parempana.
”Yhdessä tekemistä ei voi tarpeeksi korostaa”
Sekä vuoden 2015 että vuoden 2017 tutkimuksessa positiivisimpaan ilmapiiriarvion ylsivät samat neljä kuntaa: Keitele, Nivala, Sipoo ja Liperi.
– Ehkä se näkyy, että teemme tiiviisti yhteistyötä kuntana eri toimijoiden kanssa, Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen sanoo.
Joensuun kupeessa sijaitsevalla Liperillä on kolme vahvaa melko itsenäistä taajamaa, joiden välillä on perinteisesti ollut jännitteitä. Niitä ovat lisänneet kutistuvat resurssit.
– Emme me missään suloisessa auvoisuudessa elä, vaan kyllä meillä on myös jännitteitä. Niihin pitää löytää ratkaisuja, Mikkanen sanoo
– Tiukka talous on tarkoittanut ikäviä päätöksiä tehtäväksi. Olemme halunneet korostaa sitä, että yhdessä me olemme kuitenkin enemmän, ei taajamat erillään. Se on meidän strategiamme keskiössä.
Kunnan strategia ei ole perinteinen kuntaorganisaation strategia, vaan se on laadittu yhdessä kunnan luottamushenkilöiden ja henkilöstön, alueen seurakuntien, yhdistysten, järjestöjen ja yrittäjien kesken.
– Yhdessä tekemistä ei voi tarpeeksi korostaa.
Toimintakulttuuri ratkaisee
Päätöksentekoprosessiin osallistaminen näyttää myös kuntien ilmapiiritutkimuksen perusteella edistämään hyvää päätöksentekoilmapiiriä.
Tutkimuksen mukaan ilmapiiriarviot korreloivat vahvasti sen kanssa, millaiseksi luottamushenkilöt kokevat kunnan strategian merkityksen. Toimiva strategiaprosessi vahvistaa avoimuutta ja osallisuuden tunnetta kunnan prosessissa.
– On hyvä huomata, että päättäjien arviot päätöksentekoilmapiiristä eivät ole irrallisia, vaan heijastuvat myös kuntalaisten arvioihin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa Kuntaliiton tiedotteessa.
Kunnan taustaominaisuudet näyttävät vaikuttavan melko vähän ilmapiiriin. Ainoastaan 2000-luvulla tapahtunut kuntaliitos näyttää olevan yhteydessä huonontuneeseen ilmapiiriin. Kuntaliitoksen läpikäyneissä kunnissa päättäjät arvioivat ilmapiirin jonkin verran huonommaksi kuin muissa kunnissa.
Hyviä arvioita päätöksenteko- ja toimintailmapiiristä esiintyy kaiken kokoisissa kunnissa.
Korkeimpiin ilmapiiriarvioihin yltää yhtä lailla pieniä Itä-Suomen kuntia kuin pääkaupunkiseudun kasvukuntia. Se viittaa siihen, että hyvän toimintailmapiirin ylläpitämisen kannalta on tärkeää ennen kaikkea kunnan toimintakulttuuri.
Tekeminen näkyväksi
Viitisen vuotta sitten Liperissä huomattiin, että kunnan uusien asukkaiden iltoihin ja taajamailtoihin saapui jo enemmän kunnan henkilökuntaa kuin kuntalaisia.
– Eivät ihmiset enää tulleet. Huomasimme, että meidän pitää mennä sinne missä ihmiset ovat, Mikkanen sanoo.
Kunta on alkanut järjestää alueen yritysten ja yhdistysten kanssa erilaisia kohdennettuja teematapahtumia ympäri vuoden eri taajamissa. Esimerkiksi niissä kunnan hyvä ilmapiiri näkyy: tapahtumiin osallistuu tuhansia kuntalaisia.
– Heräsimme siihen, tietävätkö kuntalaiset mitä heidän euroillaan tehdään ja kehitetään. Sen näkyväksi tekeminen on ollut meille tärkeää. Siinä tarvitaan koko henkilöstö mukaan.
