Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen.

Kunnille ja itsehallintoalueille on annettava mahdollisuus neuvotella keskenään yksittäisten tehtävien jaosta, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen valtiovarainministeriön järjestämässä Tulevaisuuden kunta -seminaarissa.

– Kaikilla vastuualueilla tarvitaan yhteistyötä, ja yksittäisten tehtävien järjestämisessä on voitava tehdä erilaisia paikallisia ratkaisuja, sillä uudistuksen myötä syntyvät kunnat ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia, Koskinen sanoi.

– Mahdollisuus sopia yksittäisten tehtävien, esimerkiksi toisen asteen koulutuksen ja joukkoliikenteen, siirrosta alueilla ottaisi parhaiten huomioon alueelliset erityispiirteet. Se myös takaisi hyvin toimivat palvelut ja hallinnon sekä antaisi vahvuutta molemmille hallinnon tasoille.

Kuntien rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä korostuu

Koskinen pitää välttämättömänä, että itsehallintoalueiden ja tulevaisuuden kuntien roolit määritellään rinnakkain.

– Tavoitteena on, että vuoden 2019 alussa Suomessa on vahvat kunnat ja itsehallintoalueet, jotka tekevät yhdessä työtä asukkaidensa parhaaksi.

Koskisen mukaan uudistus antaa kunnille mahdollisuuden suunnata toimintaansa uudella tavalla ja keskittyä nykyistä vahvemmin asukkaiden hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen sekä elinvoiman kehittämiseen.

Kuntien vastuulla tulevaisuudessa ovat ainakin varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus, maapolitiikka, asuntopolitiikka, elinkeinoasiat, kotouttaminen, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi sekä joukkoliikenne.

Kuntien talouden toimivuus
on varmistettava

Jari Koskinen korosti, että uudistusten yhteydessä on varmistettava kuntien rahoituksen riittävyys.

Kuntien valtionosuusjärjestelmä tarvitsee perusteellisen remontin. Nykyinen malli on rakennettu pohjalle, joka ei enää toimi, kun yli puolet rahoituksesta siirretään sote-palvelujen myötä itsehallinnollisille alueille.

Kunnille jäljelle jäävällä rahoituksella ei kyetä turvaamaan kuntapalvelujen järjestämistä koko maassa ilman merkittäviä muutoksia kuntien rahoitusjärjestelmiin. Kiinteistöjen, tukipalvelujen, lainojen ja eläkevastuiden oikeudenmukaiseen jakautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Koskinen sanoi.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Pahaa pelkäämme: Maakuntien hallinnosta tulee valtava tehoton byrokratia. Tutkimus! sanoo:

    Itse asiassa sekä nykyisissä 21 sairaanhoitopiirissä että 19 maakunnassa on tehty itseohjautuvasti tätä työtä hyvin pitkään.

    Manner-Suomen 20 maakuntaa — niiden perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat — ovat muodostaneet maakuntien kuntaveroprosenttien stabiloimiseksi ja kustannusten pienentämiseksi kuntayhtymiä. Kuntayhtymät ovat spesialisteja ja ketteriä — jokaiseen maakuntaan sopivasti asukkaitten tarpeisiin nähden.

    Jokainen maakunta on itsemääräämisvaltaisesti po. itsehallinnollisesti tehnyt hyvää työtä päällekkäisten hallintojen poistamiseksi 21 itsehallinnollisen maakunnan sisältä:

    Kiitos perustuslaillisille itsehallinnollisille 21 maakunnan asukkaille.

  2. Pahaa pelkäämme: Maakuntien hallinnosta tulee valtava tehoton byrokratia. sanoo:

    Kenenkään mielestä (ei edes perustuslakiasiantuntijoiden mielestä) ei ole uusistus, jos Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiirin hallinnot ja valtuustot — jäsenkunnat — perustavat 20 sosiaali- ja terveyspiiriä vapaaehtoisesti, ilman yhdenkään lakipykälän kirjoittamista.

    Kukaan ei halua uskoa, että 20 sosiaali- ja terveyspiiriä voivat toimia kustannustehokkuudella 3000 euroa per asukas.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä