Jenni Airaksinen: "Kuntien ja hyvinvointialueiden tulevaisuudelle tärkeintä on se, että ne ymmärtävät toisiaan"
Kainuun mallista voi ottaa oppia myös hyvinvointialueiden johtamiseen ja toimintaan, sanoo hallintokokeilua tutkinut Jenni Airaksinen. (Kuva: Kunta.tv)
Kunnanjohtajia ja kaupunginjohtajia on viime aikoina valittu niin maakuntajohtajiksi, hyvinvointialuejohtajiksi kuin suurten yksityisten yritysten johtotehtäviin.
-Osittain kyse on siitä, että kuntajohtamisen näkymä on jotenkin ristiriitainen. Toisaalta kunnat näyttävät olevan riitaisia paikkoja johtaa, mutta toisaalta kuntajohtajien osaaminen ja näkyvyys ovat kasvaneet, sanoo kuntatutkija, yliopistolehtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.
-Koko yhteiskunnallinen murros ja kunnan roolin muutos vaikuttavat monella tavalla siihen, miten kuntien päätöksenteko- ja johtamisilmapiiri kehittyvät.
Myös FCG:n vanhempana neuvonantajana toimiva Airaksinen muistuttaa, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on niin paljon yhteistä, että alueiden kiinnostus osaavia johtajia kohtaan on ymmärrettävää. Tampereella järjestetyssä Rafo – Rahoitus ja johtamisfoorumi 2022 -tapahtumassa mietittiin myös sitä, tuleeko kunnasta ja alueesta kilpailijoita keskenään mm. johtajarekrytoinneissa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Sitä, että kuntien ja hyvinvointialueiden välillä tapahtuu henkilöstövaihtoa, ei voida katsoa pelkästään negatiivisena asiana. Tietty yhteistyön kulttuuri kulkee myös ihmisten mukana. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeintä on se, että ne ymmärtävät toisiaan ja ymmärtävät kirkkaasti roolin ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, mikä on yhteinen tehtävä.
-Kuntien pitää olla miellyttäviä paikkoja myös johtaa ja tehdä töitä.
Katso Jenni Airaksisen haastattelu klikkaamalla alla olevaa kuvaa:
