José Valanta haluaa ryhtiä kaupunkipolitiikkaan
Kaupungeista on uskallettava jatkossa puhua aiempaa vahvemmin ääneen, sanoo José Valanta. (Kuva: Laura Oja)
Kun Vantaa palkkasi vuonna 2013 Lahden kehitysjohtajan José Valannan elinkeinojohtajaksi, uutisoitiin, että Vantaa saalisti Valannan. Kuusi hyvää vuotta kului Vantaalla, sitten Kuntaliitto teki tarjouksen, josta hän ei voinut kieltäytyä. Yhteysjohtajana hänen tehtävänään on nostaa Kuntaliitossa kaupunkipolitiikka ajan tasalle.
Valanta koordinoi Kuntaliiton sisäistä kaupunkipoliittista valmistelua, osallistuu kaupunkiverkostojen, kuten C23:n, C21:n, kuuden suurimman kaupungin eli sixpackin ja Seutukaupungit-verkoston toimintaan sekä toimii kaupunkipolitiikan linkkinä ministeriöiden suuntaan.
Hän aikoo olla mukana ”siellä missä kaupunkipolitiikkaa suunnitellaan”, eli kaupunginjohtajien, kaupunginsihteereiden ja elinkeinojohtajien parissa.
Valanta sanoo, että Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on ollut vaikuttava uuden kaupunkipolitiikan herättäjä. Liikkeellelähdön sysäsi isojen kaupunkien vastustus Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistukseen kiedottua maakuntamallia kohtaan, koska ne pitivät sitä itsenäisten kaupunkien tavoitteiden vastaisena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tästä syntyi vahva kaupunkinäkemys. On tärkeää, että se saadaan kanavoitua rakentavaa sisältöä tuottavaan suuntaan.
– Kansallisesti meillä on ollut jollakin tavoin traumaattinen asenne kaupungistumista kohtaan. Siihen on suhtauduttu kuin tautiin, josta pitää parantua, tai uhkaan, joka pitää kaikin keinoin torjua, vaikka pitäisi kuumeisesti miettiä, miten tätä kansantaloudellisestikin tärkeää ilmiötä voitaisiin hallitusti ruokkia ja saada siitä paras mahdollinen hyöty irti. Kaupungeista on uskallettava jatkossa puhua aiempaa vahvemmin ääneen, myös Kuntaliitossa.
Elinvoimaa koko maalle
Valannan mukaan rohkea ja tavoitteellinen kaupunkipolitiikka poikii elinvoimaa koko maalle, kaikille kunnille. Kaupunkipolitiikkaa tulee siksi arvioida laajemmasta aluetaloudellisesta näkökulmasta.
Hän sanoo, että työllisyys- ja elinkeinotoiminnan sekä kansainvälistä osaamista ja kilpailukykyä vahvistavan innovaatiotoiminnan tulee olla jatkossakin keskeinen osa kuntien yleistä toimialaa. Valtion rooli on huolehtia Suomen aktiivisesta EU-yhteydenpidosta, eurooppalaisen kaupunkipoliittisen agendan toteutumisesta sekä edellytysten luomisesta kansallisesti vaikuttavan kaupunkiagendan muodostumiselle.
– Kaupunkipoliittiset haasteet ja tavoitteet ovat monilta osin spesifejä, eikä niitä voida ratkaista perinteisillä aluepolitiikan työvälineillä.
Valanta huomauttaa, että vahvan kasvun rahoituskysymysten ja segregaation ohella muun muassa maahanmuutto koskettaa erityisesti suurimpia kaupunkeja. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaatimissa ratkaisuissa kaupungeilla on keskeinen rooli.
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 2/2020
