Joustava kuntamalli sallii kunnan omat valinnat

Tulevaisuuden kuntaa pohtinut asiantuntijaryhmä esittää, että kunnat voisivat itse kehkeytyä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikolle, kok., 11. joulukuuta luovutettu keskustelupaperi sisältää päävaihtoehtona mallin, joka kostuu kolmesta kuntatyypistä.

Metropoleja olisi suurimmilla kaupunkiseuduilla, Helsingin seudun lisäksi esimerkiksi Turun ja Tampereen seudulla. Ne olisivat kaksitasoisia toimintatapoja, jossa metropoli vastaisi muun muassa maankäytöstä, kaavoituksesta ja toisen asteen koulutuksesta.

Metropolin sisällä olisi palvelukuntia, joiden vastuulla olisi päivähoito, peruskoulu, liikunta ja kulttuuri. Molemmilla olisi valeilla valittava valtuusto,   verotusoikeus olisi metropolilla.

Toisena kuntamallina olisivat seutukaupungit, jotka muodostettaisiin isoista kaupunkiseuduista. Niillä ei olisi vastuullaan vaativaa erikoissairaanhoitoa, kuten metropolikunnilla, mutta muuten samat tehtävät kuin metropolilla. Niitten hallinto olisi yksitasoinen. Kansalaisten osallisuutta voitaisiin vahvistaa esimerkiksi kunnanosavaltuustoilla.

Kolmantena kuntamuotona olisivat kunnat. Ne järjestäisivät lähipalveluita ja voisivat ostaa palvelut asukkailleen seutukaupungeilta, metropoleilta tai yrityksiltä.

Asemakaavoitus olisi niitten hallussa, mutta alueelliset yleiskaavat valmisteltaisiin metropolien tai seutukaupunkien johdolla.

Kun työryhmä esitteli näkemyksiään luovutustilaisuudessa, useampikin osallistuja käytti yhteiskunnan ja kuntien ongelmista puhuessaan termiä ”pirullisia ongelmia”. Se tarkoittaa ongelmia, joihin on vaikea tai mahdoton löytää järkevä tai kelvollinen ratkaisu.

Lähtökohtana kuitenkin pidettiin, että ”Kunta on hyvä idea”, pitää vain onnistua pitämään kuntalainen keskiössä; sitä varten kunta on olemassa.

Professori Paul Lillrankin mukaan kaikissa hyvinvointipalveluissa ei voi olla maksimoida tehokkuutta ja parasta saavutettavuutta, ja palvelujärjestelmät eriytyvät.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara, vihr., näkee, että isoilla alueilla toimintoja voitaisiin järjestää kiinteistökuntaan ja palvelukunta olisi erikseen.

Hän myös toivoisi kevennettyä kriisikuntamenettelyä niille kunnille, jotka eivät pysty toteuttamaan kaikkia asukkaittensa palveluita; niiltä otettaisiin pois niille mahdottomaksi osoittautuvat tehtävät.

Tämä ratkaisu olisi Soininvaaran mukaan lievempi kuin sote-ratkaisu.

– Se vie niiltä kaiken.

Professori Markku Sotarauta kritisoi sitä, että perinteinen malli, jossa uudistukset valmistellaan, esitellään ja päätetään, on romuttunut. Vaikka se oli hidas ja konservatiivinen, se toimi. Nyt uudistukissa poukkoillaan, mikään ei tule valmiiksi ja toiminta tulee kalliiksi.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan Kuntaliiton hallituksessa on vahva näkemys, että uusi kuntakäsitys pitää arvioida parlamentaarisella tasolla, niin, että se kantaa yli vaalien.

– Tärkeää on tehdä tämä pohdinta kuntien kanssa. Kunnat ovat nyt kokeneet olevansa sivussa keskustelusta, joka on koskenut kuntia, Kietäväinen sanoi.

Hän myös oikoi työryhmän käsitystä, että kunnat olisivat keskenään sisään päin lämpiä piiri, joka ei kuule muita.

– On satoja hankkeita yliopistojen, korkeakoulujen ja ministeröitten kanssa. Kuntakenttä ei ole eristäytynyt.

Hän kritisoi työryhmän näkemyksiä myös siksi, että ajatukset ovat irronneet sote-ratkaisusta.

– Joka nyt kuitenkin on jo eduskunnan käsittelyssä.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen mukaan hyvin monia työryhmän ajatuksista on käyty sote-valmisteluissa läpi, mutta ne ovat tuottaneet seinän vastaan.

– Kannustaisin miettimään miten ratkaistaan koko maata koskevat ongelmat. Perusprinsiipit tulevat perustuslaista, kaikkia kansalaisia on kohdeltava samalla lailla koko maassa.

Asiantuntijaryhmän taustaa: Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko nimesi syyskuussa Tulevaisuuden kunta -asiantuntijatyöryhmän pohtimaan tulevaisuuden kuntaa.

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut johtaja Juha Kostiainen. Muut työryhmän jäsenet ovat olleet jäseninä emeritusprofessori Risto Harisalo, kansanedustaja Osmo Soininvaara, professori Paul Lillrank, professori Pirkko Vartiainen, professori Markku Sotarauta, tutkija Siv Sandberg ja tutkija Aleksi Neuvonen. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet liikenneneuvos Marko Forsblom liikenne- ja viestintäministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Katja Palonen valtiovarainministeriöstä.

Tiedote valtioneuvoston verkkosivuilla

Riitta Vainio, Kuntalehti