Joutsa erotti perusturvalautakunnan, jonka työtä erottajatkin kiittelevät – kysymys yhden jäsenen aiheuttamasta luottamuspulasta jakoi valtuuston
Kuva: Pixabay
Joutsan kunnanvaltuusto päätti maanantaina erottaa kunnan perusturvalautakunnan. Erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan mukaan syynä on luottamuspula.
Valiokunnan mukaan luottamuspula haittaa lautakunnan työtä, jonka valiokunta toisaalta toteaa valtaosin hyväksi. Valiokunta kuvailee perusturvalautakunnan toimintaa ”suurimmalta osin työskentelyltään ongelmattomaksi, hyvin toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi”.
Käytännössä valiokunta katsoi, että luottamuspula johtui yhden lautakunnan jäsenen toiminnasta. Valiokunnan mukaan luottamuspulan syynä on lautakunnan jäsenen ”osin uhkaileva ja luottamushenkilölle sopimaton ja epäkunniottava käytös esittelijöitä ja osaa lautakunnan jäsenistä kohtaan” sekä lautakunnan toimintakyvyn rapautuminen pitkäksi venyneiden kokousten ja oikaisupyyntöjen takia.
– Oikaisupyyntöihin ja kanteluihin on mennyt huomattava osa viranhaltijoiden työajasta. Lautakunnan toimintakyky on heikentynyt huomattavasti, kunnanhallituksen puheenjohtaja Niilo Peltonen, kesk., sanoo Kuntalehdelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Peltonen toimi myös tilapäisen valiokunnan varapuheenjohtajana.
Kunnanjohtaja Harri Nissinen ei halua vastata kysymykseen, oliko perusturvalautakunnan erottaminen hänen mielestään tarpeellinen päätös.
– Meillä oli ihan asiallinen valiokunta, joka pohdiskeli aika tarkkaan. Luottamushenkilöt tekivät hyvän raportin ja selvityksen, Nissinen sanoo.
Myös Nissisen käsityksen mukaan perusturvalautakunnan työskentely on halvaantunut kyseisen lautakunnan jäsenen toiminnan takia.
Tilapäisen valiokunnan mukaan yksi syy luottamuspulan taustalla on perusturvalautakunnan kokousten venymisen ja oikaisuvaatimusten aiheuttamat ”poikkeuksellisen kalliit” seuraukset kunnalle.
Peltonen ei kuitenkaan osaa arvioida, paljonko nämä seuraukset kunnalle ovat maksaneet.
Valiokunnan esityksessä kallis-sanan tilalla voisi olla myös työläs, hän myöntää.
– Se teetti tosi paljon työtä, Peltonen viittaa mm. oikaisuvaatimuksiin.
– Ei kokouksen pitäminen sinänsä kovin paljon maksa. Mutta hintansa on silläkin.
Eriävä mielipide
Perusturvalautakunnan erottaminen jakoi Joutsan valtuuston, päätös syntyi äänin 13-11 ja valtuustoryhmien sisälläkin oli hajontaa.
Tilapäisen valiokunnan esitykseen eriävän mielipiteensä jättänyt valtuutettu Lea-Elina Nikkilä, vihr., ei pitänyt perusteluja lautakunnan erottamiselle riittävinä.
– Minusta lautakunnan erottaminen on äärimmäinen ja viimeinen toimenpide, Nikkilä sanoo Kuntalehdelle.
Nikkilä totesi eriävässä mielipiteessään ongelmia ilmenneen, mutta hän muistutti, että kaikkia rakentavia toimenpiteitä, kuten lautakunnan koulutusta, työryhmätyöskentelyä ja ennakkovalmistelua ei hyödynnetty riittävästi.
Nikkilä ei allekirjoita väitettä, että perusturvalautakunnan toimintakyky olisi mennyt.
– Ja väitteet, että kokoukset kestävät pitkään, ovat mielestäni aika kestämättömiä. Oikaisuvaatimuksen tekeminen on jokaisen kuntalaisen oikeus. Kokouksen kestäminen pitkään ei ole peruste lautakunnan irtisanomiselle. Se on kokoustekninen asia, josta huolehtiminen, esimerkiksi puheenvuorojen pituuksia rajoittamalla, on ensisijaisesti lautakunnan puheenjohtajan tehtävä.
– Ei lautakuntaa pidä erottaa siksi, että sen jäsenet keskustelevat, Nikkilä huomauttaa.
Kunnan johto vaati toimenpiteitä
Joutsan perusturvalautakunnan jäsen Kalle Willman, vihr., kertoo olevansa se jäsen, johon kunnanhallituksen puheenjohtaja Peltonen ja kunnanjohtaja Nissinen viittaavat.
Viime joulukuussa kunnan johto kunnanjohtaja mukaan luettuna kirjelmöi kunnanhallitukselle ja vaati toimenpiteitä Willmanin häiritseväksi koetusta käyttäytymisestä vs. peruspalvelujohtajaa kohtaan.
Willman ei ole kunnanvaltuutettu eikä kunnan työntekijä, joten valtuuston puheenjohtaja tai kunnan johto ei voinut puuttua hänen toimintaansa. Nissisen mukaan kunnanhallitukselle päätettiin kirjelmöidä, koska muuta tahoa, joka olisi voinut puuttua asiaan, ei ollut.
Yhtenä toimenpiteenään kunnanhallitus pyysi työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskiselta näkemystä Willmanin käyttäytymisestä ja siitä, onko tämä kiusannut ja häirinnyt vs. peruspalvelujohtajaa.
Nissinen korostaa, että työsuojelukysymys, johon Koskisen neuvoa on kysytty, on erillinen asia kuin valiokunnan työ perusturvalautakunnan aseman kartoittamisessa.
Koskinen totesi selvityksessään Willmanin toiminnan ja käyttäytymisen ”eräitä yksittäisiä lausahduksia lukuun ottamatta” sallituksi ja hyväksyttäväksi.
Koskinen arvioi, että lautakunnassa on liikaa ”sivustaseuraavia” ja kaikkien asianomaisten tulisi kehittää toimintaansa,
Vaikkei Koskiselta pyydetty näkemystä perusturvalautakunnan asemaan, hän antoi sellaisen. Koskinen piti lautakunnan erottamista liiallisena ratkaisuna suhteessa poliittiseen demokratiaan.
Willmanin toimintaa Koskinen ei siis lausunnossaan todennut häiritseväksi tai uhkaavaksi. Hän korosti lautakunnan kaikkien osapuolien vastuuta keskustelun pitämisessä asiallisena.
Kunnanhallitus ei löytänyt lausuttavaa
Willmanin mukaan ongelmia on tullut, kun perusturvalautakuntaan on tullut asiantuntija, joka nostaa epäkohtia esiin. Willman on taustaltaan lääkäri.
Willman on kyseenalaistanut mm. lautakunnan päätöksenteon tehostetun palveluasumisen palvelusetelistä ja sähköisen toimintakykymittarin hankinnasta. Hän muistuttaa, että oikaisuvaatimuksia perusturvalautakunnan päätöksistä ovat tehneet myös kuntalaiset.
– Tapana on ollut, että esittelijä esittää yhden vaihtoehdon, ja kaikki nyökyttelevät ja hyväksyvät, kun eivät ymmärrä että on olemassa muitakin vaihtoehtoja, Willman kuvailee havaintojensa mukaan lautakunnan vakiintunutta toimintaa.
Willman sanoo harkitsevansa lautakunnan erottamispäätöksestä valittamista hallinto-oikeuteen. Hän pitää ennenkuulumattomana sitä, että kunnanhallitus ei antanut lausuntoa tilanteesta.
Kuntalain 35 §:n mukaan tilapäisen valiokunnan on hankittava sen valmisteltaviin kuuluvissa asioissa kunnanhallituksen lausunto.
Kunnanjohtaja Nissinen oli ehdottanut, että kunnanhallitus käsittelisi perusturvalautakunnan erottamisasiaa ja antaisi lausunnon.
Kunnanhallitus päätti olla lausumatta.
– Eipä meillä ollut siihen mitään. Valmistelu on tehty, ja saatoimme sen vain valtuuston käsiteltäväksi. Tämäkin kuvastaa sitä, että porukka ei halua hirveästi olla asian kanssa tekemisissä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Peltonen sanoo.
Vuorovaikutus puuttui
Professori Koskinen arvioi lausunnossaan, joka siis koski häirintäepäilyä, että lautakunnassa tilanne oli kehittynyt vähitellen sellaiseksi, että asioiden esittelijän tai/ja valmistelijan suhde lautakunnan työskentelyyn on häiriintynyt.
Koskinen muistutti lautakunnan puheenjohtajan vastuusta paitsi puheenvuorojen rajaamisessa myös siinä, miten kuormittavaksi jäsenten toiminta voi käydä virkahenkilöille.
Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Sari Hovila, kesk., sanoo pyrkineensä toimimaan lautakunnan puheenjohtajan samalla sovittelevalla tyylillä kuin hän toimii työssään opetushoitajana.
Hovila arvioi, että perusturvalautakunnasta on puuttunut vuorovaikutus virkamiesten ja lautakunnassa istuneiden terveydenhuoltoalan ammattilaisten kesken. Hän ei pidä Willmanin käytöstä perimmäisenä ongelmana.
– Luulen, että se oli suurin syy, miksi muut poliitikot lautakunnan ulkopuolelta alkoivat puuttua asiaan, hän viittaa vuorovaikutuksen puuttumiseen.
Hovila oli yksi kunnanhallitukselle kirjelmöineistä ja toimenpiteitä vaatineista, mutta hän sanoo myös varoittaneensa aikeista erottaa lautakunta.
– Rakentavia toimenpiteitä olisi pitänyt hyödyntää. Meille on juuri valittu uusi perusturvajohtaja. Uskon että jos olisi vähän odotettu, vuorovaikutusta oli syntynyt ja lautakunnan toimintakyky olisi kohentunut.
Oliko lautakunnan jäseniä ja varajäseninä kuultu ennen erottamista? Keminmaan vastaava päätös kumoutui hallinto-oikeudessa juuri kuulemisen puutteeseen.
Omalaatuinen tuo lautakunnan puheenjohtajan puheenvuoro. Omalaatuinen on myöskin Willmanin kirjoitus KSML:ssa. Kirjoittaa vaatineensa esittelijän esityksiä itselleen ennakkoon tarkistettavaksi. Samoin oli vaatinut esittelijän esimiehen terkistamaan esitykset etukäteen. Kirjoituksesta päätellen näille vaateille oli lautakunnan tai sen puheenjohtajan tuki.
Sudeetti on väärässä. Lautakunta päätti yksimielisesti puheenjohtajan ehdotuksesta, että esittelijän on toimitettava tekstit ennen kokousta Willmanin tarkastettavaksi, jotta kokouksissa ei tarvitse enää tehdä lukemattomia korjauksia, mikä vei tarpeettomasti aikaa. Vaikka esittelijää patistettiin asiassa seuraavassa kokouksessa, hän ei totellut lautakuntaa, kuten ei eräissä muissakaan päätöksissä. Lautakunnan päätös on mielstäni hyvin tilannetta kuvaava.Tilapäinen valiokunta teki muutoin hyvää työtä haastattelemalla kaikki osalliset, muttei selvittänyt, miksi kansalaiset olivat tehneet lukuisia kanteluita, valituksia ja oikaisupyyntöjä. Sen tekemällä olisivat juurisyyt selvinneet.
Eikö olisi kannattanut noudattaa Joutsan kunnan hallintosääntöä.
Siinä selviää esittelijän vastuut ja hyvän esittelyn rakenne. Mitä tämä kaikki maksoi? Kuka maksaa? Kalle Willmanko?