Kannustusta ja karanteenia – vaalityötä rajoitetaan korkeakouluissa

Joissain korkeakouluissa vaalikampanja ei saa näkyä käytävillä. Toisissa sallitaan mainokset ilmoitustaluilla. Korkeakoulut vakuuttavat pyrkivänsä ehdokkaiden ja puolueiden tasapuoliseen kohteluun.

Korkeakoulujen käytännöissä vaalityöhön ja -kampanjointiin suhtautumisessa on paljon eroja.

Muun muassa kunnallishallinnon asiantuntijoita kouluttavassa Tampereen yliopistossa kannustetaan opiskelijoiden aktiivista yhteiskunnallista osallistumista ja toimijuutta, kertoo yliopiston viestintäjohtaja Katja Kannonlahti.

– Sitä tuetaan muun muassa mahdollisuudella järjestää tilaisuuksia yliopiston tiloissa.

Tämä tarkoittaa, että opiskelijat saavat varata yliopiston tiloja esimerkiksi vaalipaneeleita ja muita tilaisuuksia varten.

– Tampereen yliopiston perinteet juontavat Yhteiskunnalliseen korkeakouluun ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yliopistossa opiskelee paljon aktiivisia vaikuttajia, josta moni kasvaa myös tulevaisuuden päättäjäksi ja tätä yliopisto haluaa myös tukea, Kannonlahti sanoo.

– Tampereen yliopistossa on onneksemme paljon yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria, jotka ovat mukana niin yliopiston, kaupungin kuin valtakunnankin tason toiminnassa.

Kuntavaalit näkyvät konkreettisestikin yliopistolla, sillä Tampereen yliopiston kirjasto toimii ennakkoäänestyspaikkana.

– Yliopisto luonnollisesti kertoo vaaleja ja äänestämistä tutkivien asiantuntijoidensa näkemyksistä omissa kanavissaan ja tarjoaa heitä asiantuntijoiksi myös mediaan, Kannonlahti kertoo.

”Ovet kiinni demokratialta”

Kaikki korkeakoulut eivät ole näin avomielisiä vaalitoimintaa kohtaan. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska syytti pari viikkoa sitten oppilaitoksia siitä, että ne ”sulkevat ovensa demokratialta”

– Korkea äänestysaktiivisuus on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden vastuulla. Etenkin nuorten demokratiasuhdetta on vahvistettava. On hätkähdyttävää, että osa yhteisistä oppilaitoksistamme ja korkeakouluistamme vieraannuttaa äänestysikäiset opiskelijansa äänestämisen kaltaisista kansalaisoikeuksista, Ovaska jyrähti tiedotteessaan.

Ovaskan mukaan erityisesti ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on kielletty vaalien kaikenlainen näkyminen oppilaitoksen käytävillä. Ovaskan mukaan esimerkiksi Vaasan yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa minkäänlaista kampanjointia ei sallita.

Helsingin yliopistossa kampanjointia saa käydä esimerkiksi yleisillä ilmoitustauluilla. Vaasassakin sentään ylioppilaskunta sai pitää vaalipaneelin yliopiston tiloissa.

Helsingin yliopiston tiloissa voi järjestää vaalitilaisuuksia, jos ne käsittelevät korkeakoulu- tai koulutuspolitiikkaan ja järjestämässä on vähintään neljä puoluetta.

– Sinänsä tietysti yliopisto kannattaa vahvaa osallistumista vaaleihin. Sekä opettajia että opiskelijoita löytyy ehdokkaiden joukosta. Ylioppilaskunta on tässä yhteydessä myös hyvin vahva aktivoiva voima, sanoo Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson.

Pyrkimys tasapuolisuuteen

Korkeakoulut perustelevat vaalityötä koskevia rajoituksiaan yleisesti pyrkimyksellä kaikkien tasapuoliseen kohteluun.

Itä-Suomen yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläisen mukaan yliopisto haluaa toteuttaa tehtäväänsä osana yhteiskunnallista vuorovaikutusta, mutta tietyt reunaehdot on oltava muun muassa tasapuolisuuden varmistamiseksi, koska moni henkilökunnasta ja opiskelijoista on ehdokkaana.

– Toivomme tietysti opiskelijoiltamme ja henkilökunnaltamme äänioikeutensa käyttämistä. Yhteiskunnallinen aktiivisuus ei ole pahasta, Meriläinen sanoo.

Itä-Suomen yliopiston tiloissa toiminta linjattiin niin, että ylioppilaskunta sai järjestää maksutta kampuskohtaisesti enintään viisi vaalitilaisuutta ehdokaslistojen julkistamisen ja ennakkoäänestyksen alkamisen välissä.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) tiloissa yksittäisten ehdokkaiden – niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan edustajien – kampanjointi on kielletty. Sen sijaan kaikkien puolueiden tai ehdokkaiden yhteiset esiintymiset, esimerkiksi vaalipaneelit ovat sallittuja, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Merja Mäkinen.

– Kampusalueella on ennakkoäänestyspaikka opiskelijaravintolan yhteydessä ja opiskelijoita kannustetaan äänestämään. Opiskelijakunta tiedottaa aktiivisesti ja vaaleista keskustellaan yleisesti, Mäkinen kertoo.

Suomen ylioppilaskuntien liiton video kannustaa opiskelijoita äänestämään:

Lahden ammattikorkeakoulussa (LAMK) opiskelijaosuuskunta M.idea on tarjonnut kaikille ehdokkaille mahdollisuutta ostaa mainostilaa kampuksen mediaseinältä. 15 sekunnin mainos pyörii muun informaation ja muiden mahdollisten mainosten mukana, ja hinnat ovat kuntavaaliehdokkaille samat kuin muille mainostajille.

– Mainosmahdollisuutta käyttävät varmaankin ne ehdokkaat, jotka haluavat edistää myös opiskelijoiden asiaa ja näin opiskelijat saavat tiedon tästä ja voivat halutessaan perehtyä kyseisen ehdokkaan ajatuksiin syvemmin muissa kanavissa, arvioi vararehtori Marjo-Riitta Järvinen.

Jyväskylän yliopistossa kannustetaan henkilöstöä ja opiskelijoita äänestämään ja osallistumaan aktiivisesti kansalaistoimintaan, kertoo rehtori Matti Manninen.

– Yliopistojen tilojen käytössä pyritään tasapuolisuuteen ja siihen, että vaalityö ei vaikeuta yliopiston normaalia toimintaa, Manninen kertoo.

Kaikkien ehdokkaiden ja puolueiden on mahdollista vuokrata standitilaa yliopiston aulatiloista yliopiston tilavuokrahinnaston mukaisesti.

Jyväskylän yliopistossa on vaalien alla voimassa niin sanottu vaalikaranteeni, jonka puitteissa toiminta tulee järjestää työrauhan ja poliittisen neutraaliuden turvaamiseksi.

Yliopiston tiloja vuokrataan sellaisiin vaalitilaisuuksiin, joissa eri puolueiden edustajilla on mahdollisuus olla tasapuolisesti esillä. Tällaisista tilaisuuksista voi myös tiedottaa yliopiston medioissa. Muuta poliittista tapahtuma-, puolue- tai ehdokasmainontaa ei julkaista yliopiston medioissa.

 

Kunnilla ei erillisiä linjauksia

Vaalilain 56 ja 72 § rajoittavat vaalikampanjointia ennakkoäänestyspaikassa ja vaalipäivän äänestyspaikassa sekä niiden välittömässä läheisyydessä. Laissa ehdokkaan vaalirahoituksesta kielletään ehdokasta ja ehdokkaan tukiryhmää vastaanottamasta tukea vaalikampanjaan mm. kunnalta, kuntayhtymältä ja niiden määräysvallassa olevalta yhtiöltä. Vaalirahoitukseen kuuluvaksi tueksi luetaan mm. toimitilojen antaminen käytettäväksi.

Kunnan hallinnassa olevien tilojen antaminen käytettäväksi vaalikampanjointiin on perusteltavissa pyrkimyksellä lisätä äänestysaktiivisuutta.

– Olennaista on että kaikkia rekisteröityjä poliittisia puolueita kohdellaan tasapuolisesti. Tiedossani ei ole kunnissa tehtyjä linjauksia tai ohjeita ko. asiasta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voivat itsenäisesti päättää asiasta, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Riitta Myllymäki.

Aiemmin Kuntalehdessä:

Vain RKP onnistui kasvattamaan nuorten ehdokkaiden osuutta