Katsaus: Kolmannes suomalaisista kertoo poliittisen keskustelun herättävän heissä vihan tunteita – ”Tässä muhii ongelmia Suomessa”
E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila kertoo tuoreen katsauksen nostavan esiin suomalaisten huolenaiheita, joita päättäjien ei kannata ohittaa. (Kuva: Mirkku Merimaa)
Naisista alle puolet, 46 prosenttia, pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan. Miehistä 59 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan.
Hyvin toimeentulevat pärjäävät muutosten keskellä, mutta huonossa sosioekonomisessa asemassa olevilla on vaikeaa.
Lisäksi E2 Tutkimuksen julkaisema katsaus kertoo, että selvä enemmistö suomalaisista luottaa yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia.
Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023 -julkaisu perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon.
E2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila huomauttaa jo julkaisun saatesanoissa, että päättäjien on hyvä tutustua suomalaisten näkemyksiin.
– Katsaus auttaa ennakoimaan ihmisten käyttäytymistä ja poimimaan signaalit, joita päättäjien ei kannata ohittaa. Suomi pysyy vahvana ja kestää kriisejä, kun tieto havahduttaa jo silloin, kun kyse on vasta oireista, ei ongelmista.
Katsaus tarjoaa myös kuntapäättäjille tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi, Jutila vastaa täsmennystä pyydettäessä.
– Ehdottomasti, jos katsoo huolilistaa, niin siellä on paljon arjen asioita, joihin päätöksillä vaikutetaan.
Huolilistan kärki
Elinkustannusten nousu on suomalaisten huolilistan kärjessä, peräti 68 prosenttia vastaajista on asiasta huolissaan.
Seuraavina huolilistan kärkipäässä ovat terveydenhuollon tilanne (64 prosenttia), vanhustenhoito (60 prosenttia), mielenterveysongelmat (58 prosenttia) sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi (53 prosenttia).
Hyvinvointialueiden päättäjien kannalta olennaisia ovat esimerkiksi terveydenhuoltoon ja vanhustenpalveluihin liittyvät huolet. Kaikkien päättäjien kannattaa kiinnittää huomioita suomalaisten voimavaroihin, Karina Jutila lisää.
– Kyse on siitä, miten vastaamme odotuksiin ja kykenemme hyödyntämään potentiaaliamme. Miten jaksamme vaikkapa vanhempina, työntekijöinä ja arkielämän muissa rooleissa. Tässä muhii ongelmia Suomessa.
Kuntapäättäjät kohtaavat suomalaisten huolenaiheita, tavalla tai toisella, Jutila näkee.
– Pitkittyvät terveysongelmat näkyvät palvelutarpeissa, perheiden tilanteissa ja heijastuvat myös siihen, miten paljon kunnissa on veronmaksajia.
Päätökset perusteltava hyvin
E2 Tutkimuksen julkaisussa kerrotaan, että noin 70 prosenttia suomalaisista arvioi voimavaransa hyviksi siinä, mitä he päivittäin pääasiassa tekevät. Kuitenkin 19 prosenttia eli reilut 800 000 suomalaista arvioi henkilökohtaiset voimavarat pikemminkin heikoiksi kuin hyviksi.
Sosioekonominen tilanne vaikuttaa näkemyksiin. Hyvin toimeentulevat luonnehtivat omia voimavarojaan selvästi myönteisemmin kuin heikosti toimeentulevat.
– Suomessa kannattaa ennakoida, miten ihmiset reagoivat, jos palvelut kriisiytyvät entisestään eivätkä uudet toimintatavat ratkaise ongelmia. Jo valmiiksi paineisessa tilanteessa kaikilla ei välttämättä ole kärsivällisyyttä muutosten kohtaamiseen.
Huolilista antaa päättäjille tietoa siitä, mihin asioihin suomalaiset erityisesti kohdistavat odotuksia, tutkimuslaitoksen johtaja Karina Jutila lisää.
– Muutosten keskellä on syytä perustella ratkaisut hyvin ja ennakoida herkkyystekijöitä sekä huolehtia ratkaisujen legitimiteetistä. Tämä korostuu asioissa, jotka huolestuttavat jo nyt suomalaisia voimakkaasti.
Näin toimimalla voidaan yrittää välttää ihmisten kokemuksia kuilun kasvamisesta kuntalaisten ja kuntapäättäjien välillä. Avoimuudella ja vuoropuhelulla voidaan vahvistaa ymmärrystä ja luottamusta, Jutila näkee.
Vihan tunteita
Kolmannes suomalaisista kertoo, että poliittinen keskustelu herättää heissä vihan tunteita.
Erittäin huonosti toimeentulevat ilmaisevat keskimääräistä useammin, että poliittinen keskustelu saa heissä aikaan vihan tunteita.
Lisäksi tutkimuslaitoksen julkaisun mukaan näkemykset yhteiskunnan reiluudesta jakavat suomalaisia. Noin puolet (52 prosenttia) arvioi yhteiskunnan reiluksi itsensä kaltaisia ihmisiä kohtaan ja vajaa puolet on asiasta päinvastaista mieltä.
Tulotaso vaikuttaa näkemyksiin reiluudesta. Alle 1 600 euroa ansaitsevista 37 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan, keski- ja hyvätuloisista selkeä enemmistö. Myös vähän koulutetut ja työttömät kokevat muita useammin epäreiluutta.
Selkeä enemmistö (70 prosenttia) luottaa kaikesta huolimatta suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Luottamus on keskimääräistä yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja niiden joukossa, joilla on vahva sosioekonominen asema.
Lisäksi tuoreessa julkaisussa sanotaan, että vaikka luottamusta yhteiskuntaan on, suomalaiset kaipaavat vahvaa poliittista johtajaa. Johtajuutta kaipaa ylivoimainen enemmistö (79 prosenttia) suomalaisista.
E2 Tutkimuksen julkaisu perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon. E2 Tutkimus on monitieteinen ja riippumaton tutkimuslaitos.
Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan julkaistaan vuosittain. E2 Tutkimus palvelee tiedolla yrityksiä, järjestöjä, säätiöitä, kuntia, ministeriöitä, poliittista päätöksentekoa ja mediaa.
Lue myös:
