Kaupunginjohtajan somen käyttö vaatii strategiaa niin Kuhmossa kuin Helsingissä – ”erinomainen väline raja-aitojen rikkomiseen”
Tytti Määttä kertoo sosiaalisessa mediassa muun muassa liikuntaharrastuksestaan, tässä videolla kunnanjohtajan rentoutumistavoista.
Ovatko somessa vain pienen kuplan jäsenet, kuuluuko some-keskustelusta mitään tuon kuplan ulkopuolelle?
Siinä kysymyksiä, joita toisinaan nostetaan esiin sosiaalisen median roolista ja merkityksestä käytävässä keskustelussa. Tätä pohdittiin myös vastikään Helsingin yliopistossa organisaatioviestinnän työelämäprofessorin Pekka Saurin luennolla, jossa vierailijana oli pormestari Jan Vapaavuori ja keskustelun aiheena viestintä paikallishallinnossa.
– On tärkeä mieltää, että vaikka somen merkitys kasvaa, se on vain yksi väline muiden joukossa, Vapaavuori muistutti.
Vapaavuorella on Twitterissä yli 47 000 seuraajaa. Se on runsaat puolet Saurin seuraajamäärästä (vajaat 91 000). Viime valtuustokaudella Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toiminut Sauri on tunnettu aktiivisena twiittaajana ja somen puolestapuhujana.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vapaavuoren seuraajamäärä on yli kymmenkertainen Kuhmon kaupunginjohtajan Tytti Määtän seuraajamäärään verrattuna (reilut 4 000).
Aikaan saamallaan keskustelulla myös somen ulkopuolella Määttä kuitenkin kuuluu kuntajohtajien kärkiryhmään.
Määttä on asettanut tavoitteet somen käytölleen. Hän suunnittelee päivityksiään esimerkiksi hiihtolenkillä.
– Yksi tavoitteistani on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Paikallisyhteisön hyvien asioiden ja elinkeinoelämän esille tuominen, ja sitä kautta paikallisyhteisön omanarvontunteen nostaminen. Toinen tavoite on lähentää kuntalaisia ja kuntaa sekä lisätä avoimuutta. Tämä tapahtuu kertomalla kuntajohtamisesta sekä kunta-alan ammateista ja tekijöistä.
Rajojen rikkomista
Määtän mukaan some voi olla erinomainen väline juuri kuplien ja raja-aitojen rikkomiseen.
Tuorein esimerkki löytyy parin viikon takaa, kun aiemminkin maaseudun puolestapuhujana profiloitunut Määttä twiittasi tarjoutuvansa kertomaan maaseudusta niille, joita maaseudun seuraaminen somessa ei ole juuri kiinnostanut.
Twiitti aiheutti runsaasti reaktioita. Muiden muassa kuntien virkahenkilöt ja viestinnän ammattilaiset kiittivät keskustelunavauksesta, ilmoittautuivat seuraajiksi ja halusivat kuulla lisää.
Työtä somen eteen
Viime vuonna keskustelua herätti Määtän reagointi Tuomas Enbusken kolumniin maaseudun ja kaupungin eroista. Seurauksena oli erilaisten maailmojen edustajien hyvässä yhteisymmärryksessä jatkunut keskusteluyhteys.
– Olen tehnyt monta vuotta työtä sen eteen, että esille tuomani asiat kiinnostaisivat muutenkin kuin vain somessa.
Määttä on aktiivinen erilaisissa some-kanavissa: Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Hän on pitkään kirjoittanut blogia Uudessa Suomessa ja aloittaa kolumnistina myös Kalevassa ja Kainuun Sanomissa.
– Facebook on enemmän paikallinen keskusteluyhteisö, kuntajohtajasivu, jossa paikalliset ihmiset haluavat käydä keskustelua paikallisista asioista. Twitterissä ollaan paljon yhteyksissä sellaisten ihmisten kanssa joita ei edes henkilökohtaisesti tunne. Kun tapaa kasvokkain, juttu jatkuu usein siitä johon se on Twitterissä jäänyt.
Ajankäyttö haastaa
Myös Vapaavuoren virkasivulla Facebookissa korostuu paikallisuus. Vapaavuori avaa pääkaupunkiseutua koskevien tapahtumien tai poliittisten aiheiden taustoja ja osallistuu toisinaan myös keskusteluun.
Twitteriä hän pitää tapana korostaa asioita jotka eivät ehkä muuten saisi hänen mielestään riittävästi huomiota.
– Käytän Twitteriä monentyyppisiin tarkoituksiin. Twitterissä asiat leviävät melko hyvin, ja se on nykyaikainen tapa lähestyä toimittajia ytimekkäällä tavalla.
Vapaavuori kuvailee somen käyttöään tasapainoiluksi.
– Pyrin olemaan siellä mutta en ehdi olemaan läheskään riittävästi.
– Ensin katson meilit, sitten, jos on aikaa, katson Twitterin. Joskus monta kertaa päivässä, joskus ei moneen päivään kertaakaan.
Henkilökohtaisuus mukana
Vapaavuori haluaa pitää Twitterin käytön omissa käsissään.
– Avustajat voisivat kyllä esimerkiksi jakaa artikkelin, mutta keskusteluun vastaamisessa on mahdotonta että joku toinen hoitaisi sen.
Twitter-päivityksensä Vapaavuori tiukasti kiinni työasioissa.
– Vaikka Twitter on henkilökohtainen, on kuitenkin asema ja rooli. Se asettaa monella tapaa tiukempia reunaoehtoja, mitä voi tehdä. Henkilökohtaisuus tulee siitä, mitä viestit ja millä tavalla, Vapaavuori sanoo.
Tytti Määttä puolestaan kertoo toisinaan lasten kanssa puuhailuistaan ja liikuntaharrastuksistaan ja pienistäkin arjen tapahtumista syrjäisemmässä Suomessa.
– Haluan olla inhimillinen. Tavallaan auttaa, kun ihmiset tietävät perhetilanteen, ehkä he ymmärtävät paremmin, että minä en ole vain johtaja. Lisäksi koen, että meillä ole liikaa ihmisiä jotka pitävät esillä maaseudun asumista ja millaista elämä on täällä.
Vapaavuori edustaa kehäkolmosen kasvattamista ja muun Suomen unohtamista. Hänen mielestään Suomi tarvitsee metropolin, joka pitää maamme elinvoimaisena. Silloin unohtuu koko maamme omavaraisuudesta huolehtiminen. Helsingin kaupungilla ei ole edes konkreettisia suunnitelmia hoitaa energiahuoltoa, kun hiilivoimasta on luovuttu.
Melkoisesti on heikentänyt kunnanjohtajan arvostusta tempaukset ja sosiaalisen median tyhjänpäiväiset päivitykset. Jutussa mainitut henkilöt ovatkin kyllä enemmän poliitikkoja kuin johtajia. Paikkansa heillekin.
Katso: http://www.rautavaara.fi ja sieltä kunnanjohtaja Unto Murron blogi. Täyttä asiaa
pienkunnasta.