Kaupunkiseutujen voimakas kasvu on globaali megatrendi, C21 muistuttaa kannanotossaan. Kuvassa Helsingin Pasilan rakennustyömaata. (Kuva: Ville Miettinen)

Kaksikymmentäyksi maan suurinta kaupunkia perustaa pysyvän verkoston vahvistamaan kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Nimellä C21 kutsuttu kaupunkien edustajien joukko allekirjoitti torstain ensimmäisessä tapaamisessaan kannanoton, jossa pysyvästä verkostosta tiedotettiin. Tapaamisen oli kutsunut koolle Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.

Kaupungit muistuttavat kaupungistumisen olevan ”globaali megatrendi, mutta myös vahvasti kansallinen ilmiö”.

”Suomi ei ole sivussa tästä kehityksestä, vaan meilläkin ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Jo nyt yli puolet suomalaisista asuu C21-kaupungeissa ja näissä kaupungeissa asuvien suomalaisten osuuden odotetaan jatkossakin kasvavan.  Uusimpana ilmiönä on kaupunkien keskustojen vetovoima ja kasvaminen sisäänpäin”, kannanotossa sanotaan.

Mahdollisuuksia sekä haasteita

Kaupungit muistuttavat myös, että kaupungistumiseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös merkittäviä haasteita. Kaupungeilla on entistä paremmat edellytykset luoda taloudellista kasvua ja hyvinvointia, mutta myös sosiaaliset ongelmat keskittyvät kaupunkeihin.

”Eriarvoistumiskehitys, monikulttuurisuudesta juontuvat jännitteet tai vaade kaupunkien kasvun kestävyydestä ovat vain esimerkkejä suurista kysymyksistä, joihin kaikkialla maailmassa etsitään ratkaisuja”, kaupungit katsovat.

Kaupunkipolitiikan tarve

Kannanotossa todetaan, että maan kansallinen etu vaatii vahvaa ja näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa. Kaupungit toteavat itsekin olevansa osasyyllisiä siihen, että Suomessa ei ole vahvaa kaupunkipolitiikan perinnettä tai traditiota.

”Kaupunkipoliittisen agendan kehittämiseksi ja isojen kaupunkien yhteisten tavoitteiden määrittelemiseksi tarvitaan erilaisia kaupunkipolitiikan foorumeita, kaupunkitutkimusta ja edunvalvontaa. Maan suurimmat kaupungit (C21) ovat tässä tarkoituksessa päättäneet muodostaa pysyvän kokoonpanon ja ryhtyä kokoontumaan kaupunginjohtajatasolla säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa”, kannanotossa sanotaan.

Ei ristiriitaa tavoitteissa

C21 muistuttaa, että kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita.

”Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta. Sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina. Subsidiaariteettiperiaatteen tulee olla uudistusten lähtökohtana: Tämä merkitsee, että lainsäädännön ja julkisen hallinnon tulee mahdollistaa joustavasti eri alueille erityyppisiä ratkaisuja.”

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä