"Kilpailu työvoimasta ja investoinneista kiristyy" – alueellisella yhteistyöllä kunnat raivaavat tietä menestykseen

Kuntien roolin on vielä viime vuonna voinut tiivistää aluekehittämisessä kasvuun, kaavoitukseen ja koulutukseen.

– Nyt työllisyysalueiden starttaamisen kautta on muotoutunut vielä neljäs iso tehtävä, koheesio, painottaa aluekehittämisen eteen töitä tekevä Janne Antikainen.

– Kilpailu työvoimasta ja investoinneista kiristyy.

Janne Antikainen on kehitysjohtaja MDI:ssä, joka on osa FCG Finnish Consulting Groupia.

– Harvat pärjäävät yksin tuossa kisassa.

Kuntien rooli aluekehittämisessä on vahvistunut. Samalla seudut, maakunnat, valtioneuvosto tai EU voisivat osallistua nykyistä vahvemmin aluekehittämiseen, Antikainen myöntää.

– Olisi toivottavaa, että erityisesti seudullinen taso voisi vahvistua työllisyysalueiden myötä.

Työllisyysalueiden kautta kunnille tulevat vaikutusmahdollisuudet eivät automaattisesti johda tuloksiin, ellei niitä osata hyödyntää sekä strategisesti että arkisissa ratkaisuissa.

Kehittämisen kipinätekijöitä on syytä vahvistaa.

– Avainasemassa ovat kunnan sisällä virkahenkilöiden ja poliitikkojen yhteisen innostavan ja tulevaisuususkoisen pelikirjan muodostaminen sekä oppilaitosten ja yritysten tuominen pelikirjan samalla sivulle.

Kunnat yhdistävät eri toimijoita

Kunnalle uusien roolien täysimääräinen omaksuminen ja hyödyntäminen vie aikaa.

– Usein useamman valtuustokauden.

– Kuntien välinen yhteistyö sekä seudullisesti että verkostomaisesti on entistä tärkeämpää, sillä aluekehittämisen haasteet – kuten väestön ikääntyminen ja työvoimapula – ylittävät yksittäisten kuntien rajat.

Kunnat todellakin ovat elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman rakentajia, Antikainen painottaa.

– Ne vaikuttavat suoraan asukkaiden arkeen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Kuntien rooli ei rajoitu pelkästään palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan, vaan ne ovat aktiivisia toimijoita aluekehittämisen verkostoissa.

Kunnat yhdistävät myös eri toimijoita, kuten oppilaitoksia ja yrityksiä, ja pyrkivät saamaan koko paikallisen joukkueen etenemään samaan suuntaan, Antikainen jatkaa.

Rakennemuutokset ovat myös mahdollisuuksia

Isot rakennemuutokset, vaihtuvat hallitukset ohjelmineen ja lainsäädännön kehittyminen ovat esimerkkejä asioista, joihin kuntien on jatkuvasti sopeuduttava.

Myös ylikansalliset uudistukset ja EU:ssa päätetyt linjaukset vaikuttavat aluekehittämisenkin painotuksiin.

Tällaisessa toimintaympäristössä tarvitaan myös pitkän linjan suunnitelmia.

– Aluekehittäminen on tosiaan hyvin pitkäjänteistä työtä ja se kilpailee nopeudessa metsänkasvatuksen kanssa. Joidenkin valintojen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset voivat tulla vuosikymmenten viiveellä.

Antikainen ymmärtää sen, että rakenteita kehitetään.

– Rakenteita pitää tietenkin kehittää ja kuntien tulee olla siinä muutoksessa mukana. Sote- ja TE-uudistukset, avaavat mahdollisuuksien ikkunoita, mutta mukana tulee myös isolla kauhalla haasteita.

Hallinnolliset muutokset vaativat ennakointia ja paljon suunnittelutyötä, koska roolit ja vastuut muuttuvat. Ja myös valmiutta muutoksiin matkan varrella.

– Kaikki ei ole lähtölaukauksesta valmista, vaan korjauksia on tehtävä matkan varrella.

Antikainen näkee rakennemuutoksissa uusia mahdollisuuksia.

– Ne voivat myös luoda entistä parempia yhdyspintoja ja toimintamalleja. Esimerkiksi työllisyysalueiden käynnistyminen mahdollistaa entistä räätälöidympiä työllisyyspalveluja.

Kaksi tärkeää kaistaa

Miten aluekehittämisen ja työllisyyden näkökulmat voidaan kytkeä entistä tiiviimmin toisiinsa, kehitysjohtaja Antikainen?

– Työllisyysalueilla on mielestäni kaksi tärkeää kaistaa, yhtäältä miten saadaan kasvua aikaan, eli osaavaa työvoimaa yrityksiin ja julkiselle sektorille.

– Ja toisaalta, miten huolehditaan laajasta joukosta ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän tukea työllistymiseen, eli miten tätä koheesiotehtävää hoidetaan.

EVP-indikaattorin kaltaisten mittareiden hyödyntäminen on tärkeää kuntien strategisessa päätöksenteossa, Antikainen lisää.

EVP-kirjainyhdistelmä koostuu sanoista elinvoima, vetovoima ja pitovoima.

– Miten E-kirjainta eli elinvoimaa saadaan tässä TE-uudistuksessa isommaksi? Ei pelkästään raportoinnin välineenä, vaan aidosti kehittämistyötä ohjaavana työkaluna.

EVP-indeksi

• MDI:n joulukuussa 2023 julkaisema tietotuote, jonka tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa.
• Indeksi vertailee alueiden suhteellista kehitystä kuntatyypeittäin, koon tai maantieteellisen sijainnin mukaan.
• EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla.
• 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
• Indeksin muodostuksessa aluerajauksena käytettiin kuntatasoa.
• EVP-indeksin ovat luoneet FCG:n kuntatalouden johtava asiantuntija Eero Laesterä, MDI:n neuvonantaja ja alueiden kehitykseen erikoistunut aluetutkija Timo Aro, FCG:n asiantuntija Tuomas Hanhela ja MDI:n asiantuntija Rasmus Aro.
  

Janne Antikainen esiintyi keskiviikkona rahoituksen ja johtamisen foorumissa Rafossa (5.-6.2.) Lahdessa. Hän oli mukana keskustelussa, jota käytiin otsikolla Kuntien rooli aluekehityksessä ja EVP-indeksi. Antikaisen kanssa keskustelemassa aiheesta olivat Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen ja Lahden kaupungin elinvoimajohtaja Elina Laavi.

Juttua muokattu 5.2. kello 22.51, vaihdettu pääkuva.

Lue myös:

Kuntakonkarit listaavat kuntien vuoden tärkeimmät tehtävät: ”Ja nousukausi voi olla askeleen lähempänä”