Kokoomuksen sote-puheiden arvostelu leviää
Vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto ryöpyttää kokoomusta sen suhtautumisesta sote-uudistukseen.
Aiemmin perussuomalaisten Timo Soini on moittinut voimakkain sanoin kokoomuksen puheita. Keskustan puheejohtaja Juha Sipilä on sanonut pitävänsä käsittämättömänä kokoomuksen sote-puheita.
Aalto muistuttaa blogissaan, että sote-esitys on valmisteltu ja muotoiltu yksimielisesti kaikkien puolueitten kesken.
Kokoomuksesta on huomautettu, että puoluejohtajien sopimus oli yleisluontoinen eikä siinä otettu kantaa kaikkiin yksityiskohtiin, joita laissa on.
Aalto huomauttaa, että lakiluonnoksen hyväksyi parlamentaarinen valmisteluryhmä yksimielisesti.
– Kokoomusta hiertää nyt julkisuudessa se, että yksityisiä palveluntuottajia ei nosteta lakiesityksessä samalla viivalle kuntien ja kuntayhtymien kanssa vastaamaan palveluiden tuotantovastuusta, Aalto kirjoittaa.
Kokoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty katsoi aiemmin, että yksityisten palveluntuottajien asema heikkenee.
Aallon mukaan yksityisten toimijoiden asema säilyy nykyisellään eli palvelujen tuottamisesta vastaavat kunnat ja kuntayhtymät voivat ostaa palveluja yksityisiltä kuten nykyisinkin.
– Kokoomus pitää yksin kiinni ajatuksesta, että tulevaisuudessa kuntien ja maakuntien kokoisten kuntayhtymien alueella palvelujen tuotantovastuu voisi olla yksityisillä palveluntuottajilla. Miltä kuulostaisi ajatus maakunnan kokoisesta Attendo-alueesta? vihreiden varapuheenjohtaja Touko Aalto kysyy.
Hallituskumppaneista SDP:sä ei ole innostuttu kokoomuksen lykkäyspuheista. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund on osoittanut ymmärrystä tavoitteelle lisätä yksityisen sektorin osuutta.
Sitä argumenttia, että asian kanssa tulee kiire, ei kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi.
On hyvin laaja poliittinen tahto nykyisessä eduskunnassa saada 20 erikoissairaanhoitoa järjestävästä sairaanhoitopiiristä 20 perustuslaillista, demokraattista sote-integraatioaluetta: sote-demokratia ja kaikki päätöksenteko on selkeästi yhdessä tasossa.
Itse asiassa perustuslaillisella sote-integraatiolla on laajempi tuki eduskunnassa kuin, mitä voisi päätellä Stubbin hallituskoalitiosta.
Sdp on antanut ymmärtää olevansa valmis muuttamaan sote-järjestämislakiesityksen perustuslain 121 §:ää kunnioittavaksi, jossa asukkaiden perustuslaillinen itsehallinto toteutuu kunnissa ja operatiivisilla sote-integraatioalueilla.
Hallituspuolueilla ei ole enää muuta kuin voitettavaa, vaikka lähtisivät nykyisestä hallituksesta uuteen hallitukseen, joka on enemmistöhallitus tai vähemmistöhallitus.
Vaikka syntyisi vähemmistöhallitus marraskuun 2014 alussa, kevään 2015 eduskuntavaaleihin asti, niin esitys 20 sote-integraatioalueesta menee varmasti läpi eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, koska esitys 20 sairaanhoitopiirin muuttamisesta 20 sote-integraatioalueeksi nimenomaan on perustuslain mukainen: eduskunnan perustuslakivaliokunnan kymmenen vuotta sitten vahvistaman Kainuun sote-valtuuston mukainen rakenne. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri on syntynyt Kainuun soten jälkeen ja on perustuslain mukainen.
Perustuslakivaliokunnassa edes uuden vähemmistöhallituksen oppositio ei voi kaataa Kainuun soten ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten valtuustojen sote-integraation perustuslain mukaista rahoittaja-järjestäjä-statusta.
Kainuun sote ja Eksote ovat perustuslaillisia:
– Muuten ne eivät olisi voineet tehdä soten kehityspäätöksiä, järjestämispäätöksiä, tuotantopäätöksiä, budjettipäätöksiä, rahoituspäätöksiä – kuntien intressissä olevia kustannusten nousua ja kuntaveroprosentteja hillitseviä päätöksiä.
Luottoluokittajat tulevat vakuuttuneeksi, kun Eksoten perustuslaillisella soten rahoittaja-järjestäjä-valtuuston saavuttamalla kustannustehokkuudella kaikki muut 19 sote-integraatiovaltuustoa toimivat vähintään samalla kustannustehokkuudella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvioinut, että kun Suomessa on täydessä toiminnassa 20 sote-integraatioaluetta Eksoten kustannustehokkuudella, niin julkisen talouden nettosäästö soten kustannusten nousun hillinnässä on 190–450 miljoonaa euroa vuosittain. Jokainen voi laskea kumulatiivisen säästön esimerkiksi 10 vuoden ajalle.
Yksikanavainen sote-integraation rahoitus
Kustannusten hillintä tehostuu edelleen, kun 20 sote-integraatiovaltuustolle ja operatiiviselle henkilöstölle annetaan vastuu yksikanavaisesta sote-integraation rahoituksesta. Osaoptimoinnin mahdollisuus poistuu, mistä hyötyvät sekä kunnat että valtio, eli julkinen talous. Luottoluokittajat kiittävät.
Toisin sanoen, on kuntien ja valtion taloudellinen etu, että Suomeen saadaan yhdessä demokratiatasossa toimivat 20 perustuslaillista sote-integraatiovaltuustoa.
– Jokaisessa sote-integraatiovaltuustossa ja integraatioalueen kuntien valtuustoissa on 100-prosenttisesti oman lähialueen asukkaiden kuntavaalipäivänä äänestämät luottamushenkilöt sekä poliittiset voimasuhteet.
Perustuslaillisuus toteutuu, kun perustuslaillisesti itsehallinnollisilla asukkailla, heidän vaalissa valitsemillaan luottamushenkilöillä on perustuslaillista äänivaltaa ja päätösvaltaa LÄHIALUEENSA sekä järjestämispäätöksistä että budjetista ja rahoituksesta.
Perustuslaki ohjaa kuntia muodostamaan sairaanhoitopiireistä sote-integraatioalueita.
Lakisääteisesti Suomen kuntien on kuuluttava oman keskussairaala-alueen, erikoissairaanhoitoa järjestävään sairaanhoitopiiriin, vaikka perustuslakivaliokunnan jäsen, kokoomuksen Kimmo Sasin retoriikka yrittää sumuttaa suomalaisia. Verkossa: Helsingin Sanomat 27.10.2014 Sote-kiista kärjistyy kuntien asemaan.
Sasi puhuu tuotantovastuualueista, kun pitää puhua sairaanhoitopiireistä perustuslain mukaisina sote-integraation rahoittaja-järjestäjinä sekä tuottajina.
Sairaanhoitopiireillä on luotu ”leveät” taloudelliset hartiat erikoissairaanhoidolle, ja hyvä hallinnollinen kustannustehokkuus kuntayhtymämuodolla. Hartioiden leveys riittää sote-integraatioon.
Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien omaisuuden omistajaohjauksen kannalta asia muuttuu yhä paremmaksi, kun 20 sairaanhoitopiirin tuottavuutta parannetaan rationalisoimalla lakisääteisesti sairaanhoitopiireistä 20 sote-integraatioaluetta.
Perustuslaki ohjaa ja kannustaa kuntia muodostamaan vapaaehtoisesti sairaanhoitopiireistä sote-integraatioalueita. Kun vastaava laki säädetään, niin oma sote-integraatioalue on jo valmis. Näin on Kainuussa ja Etelä-Karjalassa.
Sote-integraatioalueet tekevät samassa organisaatiossa tehokkaasti soten innovoinnin ja kehittämisen oman paikallistiedon perusteella ns. subsidiariteettiperiaatteella niin, että alueen omat veroeurot sekä perustuslailliset valtionosuudet tulevat parhaiten käytetyksi asukas- ja sote-asiakaslähtöisesti, lähiperusterveydenhoitoa korostaen.
Näin saadaan Suomeen perustuslain tarkoittamalla tavalla yhdenvertaiset sote-integraatiopalvelut, hyvä hoitovaste, laatu sekä kustannuksia hillityksi tuottavuutta jatkuvasti parantamalla.
Kokoomus toimii päinvastoin kuin muut Länsi-Euroopan maat, joissa katsotaan asioita laajemmin.
Kokoomus on innostunut keskittämään vallan viiteen mammuttimaiseen kuntayhtymään, koska kokoomuksella on näissä suuri äänivalta. Kokoomus sokaistuu rahan vallasta sekä poliittisesta vallasta.
Muualla Länsi-Euroopassa on todettu hajautettu sote-hallinto subsidiariteettialueille eli lähialueille, useilla perusteilla parhaaksi järjestämistavaksi.
Sote-integraation suhteen on mahdollista, että koko maassa ei päätöksentekoa sidota maakunnissa normiohjauksella jäykästi samaan kaavaan.
Kaikilla tasoilla sairaaloissa on moni–ammatilliset tiimit, jotka tekevät tärkeän osan sote-integraatiosta.
Koulujen terveydenhoito voi käyttää myös sote-integraatioon moni–ammatilliset tiimejä. Näillä voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi lasten, nuorten ja perheiden sote-ongelmiin, kuten huostaanottojen ennaltaehkäisevään työhön. Maksaa itsensä 1000-ketaisesti takaisin.