Kolmen suuren aika on ohi – vai onko?
Ylen kannatusmittauksessa kokoomus otti loikan lähemmäs SDP:tä pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla. Kuva: Fanni Uusitalo, VNK
Teksti Antti Kähkönen / Suomen vaalidatapalvelu
Perussuomalaisten edellisen kolmen kuukauden keskimääräisestä kannatuksesta muodostettu trendi osoittaa jyrkästi alaspäin.
Puolueista kuitenkin juuri sen kannatus on viimeisen puolentoista vuosikymmenen aikana ollut ailahtelevaisinta ja voi kääntyä nopeastikin nousuun. Mitään merkkejä tästä ei kuitenkaan ole, vaan hallitusvastuu painaa raskaana valtiovarainministeripuoluetta.
Vasemmistoliiton vuosi sitten saaman eurovaalien huipputuloksen tietämillä myös eduskuntavaalikannatusmittauksissa näkynyt selkeä kannatusnousu on sittemmin sulanut ja puolue on palannut tasoihin vihreiden kanssa.
Eduskuntapuolueet on eduskuntavaalikannatusmittausten perusteella nyt jaettavissa jälleen kolmeen kategoriaan: suuriin (SDP, kokoomus), keskisuuriin (PS, vasemmistoliitto, vihreät) ja pieniin (RKP, KD, Liike Nyt).
Selkeästi joukkoon kuulumaton puolue on vain keskusta, joka ei ole kannatuksensa puolesta vielä – tai enää – suuri eikä myöskään vielä – tai enää – keskisuuri.
Pitkään keskustan vakiintunutta paikkaa kolmen suurimman puolueen joukossa pitänyt perussuomalaiset on nyt syöksynyt keskisuurten puolueiden joukkoon vasemmistoliiton ja vihreiden seuraksi, mutta keskusta ei ole ainakaan vielä noussut takaisin kärkikolmikkoon.
Suunta ylös viimeisen puolentoista vuoden aikana on kuitenkin ollut selkeä ja puolue on tällä menolla vahva kandidaatti seuraavaan hallitukseen.
Vakiintunut jako kolmeen selkeästi eri suuruiseen puolueeseen vallitsi osapuilleen 1990-loppupuolelta 2010-luvun alkuun, jolloin perussuomalaiset murtautui eduskunnan suurten puolueiden joukkoon.
Vuoden 2011 vaalien jälkeen suomalainen politiikka on puolueiden kannatusmuutosten valossa ollut paljon aiempaa volatiilimpaa, kuten selviää Ylen 1990-luvun puolivälistä alkaneessa kannatusmittausten pitkän aikavälin seurannasta.
Vasemmistoliitto, RKP ja KD ovat tasaisia suorittajia, kun taas kaikkien muiden puolueiden kannatus eduskuntavaaligallupeissa vaihtelee reippaammin.
Keskustan osalta maaseudun tyhjeneminen, RKP:n kohdalla ruotsinkielisten osuuden väheneminen ja KD:n tapauksessa maallistuminen merkitsevät kannattajapohjan rapautumista pidemmällä aikavälillä.
Erityisesti näiden kolmen puolueen pitää laajentaa kannattajapohjaansa, mikäli mielivät päästä kasvu-uralle. Ilmeisiä merkkejä strategian muutoksesta ei näissä puolueissa vielä ole havaittavissa.
Eduskuntavaaleista 2023 alkaen ja jo pääministeri Marinin kaudella politiikkaa on hallinnut kokoomuksen ja SDP:n vastakkainasettelu eivätkä muut puolueet ole kyenneet haastamaan näitä.
Kokoomus on hallituskaudella tähän mennessä ollut harvinaisen immuuni pääministeripuolueen taakalle.
Hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli Ylen uusimman gallupin mukaan 39,0 ja opposition 59,1 prosenttia. Kokoomuksen hienoinen kannatusnousu tasoittaa jonkin verran perussuomalaisten romahduksen aiheuttamaa laskua, mutta selkeää on, että opposition asema on poikkeuksellisen vahva.
Mikäli eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, olisi SDP:n ja kokoomuksen välinen ero galluplukuja pienempi: SDP olisi ykkönen 54 kansanedustajalla (+11 vuoden 2023 vaaleista) vain neljän edustajan etumatkalla kokoomukseen, joka saisi 50 paikkaa (+2). Kilpailu pääministeripuolueen asemasta on siis tiukka, vaikka gallupetumatka on juuri nyt SDP:llä selkeä.
Keskusta saisi 28 (+5) paikkaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä haihtuisi yli puolet ja ryhmä kutistuisi 22 edustajaan (-24). Vasemmistoliitto nappaisi 18 (+7) ja vihreitä 16 (+3) paikkaa.
Pienpuolueet saisivat yhteensä 12 paikkaa eli neljänneksen vähemmän kuin oli niiden yhteenlaskettu eduskuntavaalitulos.
Keskusta veisi Manner-Suomen neljä pohjoisinta vaalipiiriä, kokoomus kolme eteläisintä. Siinä välissä olevat viisi vaalipiiriä voittaisi SDP.
Jos kevään kuntavaalit olisi pidetty vasta nyt, olisi keskusta saanut 2 401 kunnanvaltuutettua eli 222 paikkaa vähemmän kuin itse vaaleissa.
SDP olisi puolestaan saanut 1 996 (+ 296) paikkaa ja kokoomus 1 696 (+104). Jos puolestaan aluevaalit olisi pidetty vasta nyt, olisi keskusta suurin häviäjä (241 paikkaa, -63) ja samoin kokoomus ja SDP suurimpia voittajia, jotka molemmat saisivat yli 300 paikkaa.
Näin vaalitulos mallinnettiin
- Vuoden 2023 eduskuntavaalitulokset mallinnettiin uudelleen Ylen 5.6. Julkaiseman Taloustutkimukselta tilaaman gallupin perusteella.
- Mallinnuksessa puolueiden viime eduskuntavaaleissa saavuttamaa koko maan kannatusta korjataan uusimmasta gallupista ilmenevän kannatuksen ja vaalituloksen erotuksella. Tämän kannatusmuutoksen oletetaan tapahtuvan tasaisesti koko maassa.
- Puolueilla ja muilla ehdolleasettajilla oletetaan olevan ehdokkaita samoissa vaalipiireissä kuin viime vaaleissa. Ehdokkaiden sinänsä ei oleteta olevan samoja, ja siksi lasketaan uudelleen vain kunkin ehdokaslistan kokonaiskannatus.
- Ehdokaslistojen kannatus muutetaan äänimääriksi, josta määritellään uudet vertausluvut. Niiden perusteella määritellään valtuutettujen määrä kullekin listalle kussakin kunnassa ja kullakin hyvinvointialueella.
- Mallinnettaessa vuoden 2023 eduskuntavaalitulosta uusilla kannatusluvuilla on vaaliliitot pidetty voimassa, vaikka tosiasiallisesti ne neuvotellaan aina uudelleen paikallisesti joka vaaleihin.
- Paikallistasolla olevasta epävarmuudesta huolimatta näin saatu mallinnus antaa koko maan tasolla hyvän käsityksen siitä, millaiset eduskunnan voimasuhteet Suomessa vallitsisivat, jos vaalit pidettäisiin nyt.
Lue myös:
