Kuntavaaleissa riittää puheenaiheita. Toivottavasti myös puheenjohtajatenteissä päästään jatkossa pureutumaan entistä enemmän kuntia koskeviin asioihin.

USA:n viime päivien tapahtumat, koronatoimet ja turve veivät valtaosan ajasta MTK:n ja Maaseudun Tulevaisuuden neljän puoluejohtajan kuntavaalitentissä. Onneksi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei aikatauluongelmien takia paikalle päässyt. Jos pääministerikin olisi painavan sanansa sanonut Trumpista, viruksista ja turpeesta, niin silloin ei varsinaisille kunta-asioille olisi riittänyt aikaa lainkaan.

Toki koronarokotusten toteuttaminen koskettaa kuntia ja toivottavasti kaikkia kuntalaisiakin, mutta varsinaiset kuntateemat jäivät kyllä vuoden ensimmäisessä puheenjohtajatentissä täysin taka-alalle. Paneelille oli varattu tunti aikaa ja vasta 50 minuutin jälkeen siirryttiin kunta-asioihin. Viimeisistä minuuteistakin osan nappasi susi-kysymys, joiden vahinkoperusteisista tai kannanhoidollisista poikkeusluvista eivät kunnat ole päättämässä. Suomen riistakeskus päättää siitä, milloin ongelmia aiheuttaneelle sudelle tulee tukalat paikat.

Ja kyllähän sitä turvettakin palaa vielä toistaiseksi kuntien lämpökeskuksissa ja turpeentuotannolla on oma merkityksensä verotulojen kertymisessä. Tosin ne ajat alkavat olla takanapäin, jolloin paikalliset turvekeisarit kilpailivat apteekkarien kanssa pitäjän suurituloisimman tittelistä. 

Kun puheenjohtajat kinaavat tenteissä asioista, joilla ei ole mitään tekemistä kuntien tulevaisuuden kanssa, niin saavatko kuntalaiset oikean kuvan siitä, mistä kunnanvaltuutetut oikein päättävät? Jo nyt väliin tuntuu, ettei kaikilla ehdokkaillakaan ole täyttä kuvaa siitä, mihin asioihin valtuustossa voi ottaa kantaa. Lintujen talviruokintaan voi kuntatasolla vaikuttaa, mutta autojen polttoaineverotus on sitten hallituksen hommia.

Mainos



Jos hallituksen sote-uudistus viimein saadaan maaliin, niin huhtikuussa valittavat valtuutetut ovat oikeasti suurten asioiden edessä. Kun sote-palvelut poistuvat, niin kuntien ytimessä ovat elinvoima- ja sivistyspalvelut. Ja ihan sormia napsauttamalla ei asetusten säätäminen uuteen malliin tulee onnistumaan.

Jos sata vuotta on totuttu siihen, että kunta hoitaa, niin jatkossa pitää opetella siihen, että kunta kehittää. Todella mielenkiintoista olisi kuulla, millä keinoin eri puolueet haluavat suomalaisia kuntia ja kaupunkeja kehittää. Sitä kehitystyötä kun tulee riittämään useammankin valtuustokauden ajaksi. 

Miten järjestetään peruskoulu, lukio ja ammattikoulutus paikkakunnalla? Entäpä lastenhoito? Mitä tehdään vanhoille sote-kiinteistöille? Entä millaisia erivapauksia syrjäisille seuduille annetaan, jotta itärajan tuntumassa sen länsipuolellakin väkeä asuisi? Kuinka kehitetään kuntien välistä yhteistyötä? Entäpä yksityisteiden avustaminen? Ja mihin tasoon ja millä perustein asetetaan kunnallisveroäyrin taso?

Kysymyksiä ja keskusteltavia asioita on valtava määrä. Kunta on läsnä meidän kaikkien elämässä.

Pekka Moliis

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mitä jää kuntien tehtäväksi ja vastuulle, kun Sote tulee ja Sote tehtävät siirtyvät maakunnille.
    Taas ollaan lopettamassa kuntia, kun kaiken maailman dosentit ja Anu Koivuset sanovat, että kunnille jää vain perusopetuksessa huolehtien. Joku viisas vielä osaa lisätä että kuntien tehtäväksi lisätä kunnan eli voimasta ja kehittämisestä huolehtimisen.
    Kukaan ei ole muistanut , että kunnan tehtävänä on huolehtia kaikkein kuntalaisille näkyvintä tehtävää eli infraa , siis vanhalta nimeltään kunnallistekniikkaa. Siis mm kadut, tiet, vesihuolto, jätevesi, jätehuolto, lämpälaitokset, yleiset alueet jne jne.
    Tämä asia pitää muistaa. Tämän kunnallistekniikan unohtamieen kunnan jäljelle jäävistä tehtävistä soten jälkeen on syyllistynyt aikanaan myös Kuntaliitto, kun se omalta osaltaan tiedotti julkisuuteen kunnalle jäävistä tehtävistä.
    Tätä tiedotetta sitten media rupesi levittämään ja ja levittää edelleen kritiikittömästi.

  2. Matti Mulari kirjoitat täyttä asiaa.

    Itse en pidä sote-perusterveyden riisuntaa jopa niinkin suurista kaupungeista kuin kolmanneksi suurimmalta maksajalta.
    Perus sote pitää olla lähellä lähipalveluina. Riisutut palvelut aiheuttavat poismuuttoa paikkakunnilta, samalla lähtevät työntekijät työpaikkojen perästä.

    Ja- kun maakunnat aloittavat, niin meidän verotulojen kertymämme on sen jälkeen 8 %

    Tällä rahalla ei hoideta yhtään mitään. Se on kuntien ja kaupunkien kuolinisku. Ei ole loppuun ajateltu tätä härdelliä.

    Miksi näitä Sote-perusterveyden asioita ei hoideta vain valtionosuuksia lisäämällä.

    Ei tarvitsisi järjestää raskaita yhtiöitä, tytäryhtiöitä, johtaja-armeijoita taloutta heikentämään.

    Olen seurannut tiiviisti Sote asioiden soutamista ja huopaamista 10 vuotta ja hullummaksi vain menee. En kestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*