Sanna Marinin hallituksen koronainfojen televisiolähetykset on käännetty myös viittomakielelle. Kuva: Kosti Keistinen, valtioneuvoston kanslia

Koronavirus on vaikuttanut myönteisesti viittomakielisen tiedon saavutettavuuteen. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa valtion tiedotustilaisuuksia ei ole aina tulkattu viittomakielelle. Koronainfot ovat kuitenkin olleet myönteinen poikkeus.

 – Viittomakielinen yhteisö on ollut hyvin tyytyväinen siihen, että valtioneuvoston tiedotustilaisuudet ovat olleet tulkattuja viittomakielelle, Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen sanoo.

Aluksi viittomakieliset lähetykset olivat saatavilla ainoastaan Yle Areenassa tai YouTubessa, jolloin kaikki halukkaat eivät löytäneet niiden äärelle. Jokisen mukaan on ollut erityisen tärkeää, että tulkkaukset on saatu liiton muistutusten jälkeen suoraan television päälähetyksiin.

–  Nyt Kuurojen Liitto toivoo, että kehittynyt toimintatapa on tullut jäädäkseen ja tulkkaus tullaan jatkossa sisällyttämään automaattisesti vastaavanlaiseen tiedottamiseen.

Televisio tärkein viestikanava

Viittomakielistä sisältöä on pandemian aikana ollut tarjolla useilla eri kanavilla. Myös Kuurojen Liiton yhteistyö THL:n kanssa on parantunut ja viittomakielelle käännettyjä koronainfoja on tuotettu useita, Markku Jokinen kertoo.

Kuurojen Liitto toteutti kyselyn koronaviruksen vaikutuksista välillä 18.3.–31.5.2020. Vastaukset olivat myönteisiä. Kyselyn mukaan viittomakieliset ovat kokeneet saaneensa riittävästi tietoa koronaviruksesta (keskiarvo 4,26/5) ja tiedonsaantiin viittomakielellä ollaan tyytyväisiä (keskiarvo 3,85/5). Vastaajia oli yhteensä 105.

Tärkeimmäksi viestikanavaksi nousi televisio. Television suorat lähetykset olivat tärkeimpiä tietolähteitä 81 prosentille vastaajista ja viittomakielelle tulkatut televisio-ohjelmat 80 prosentille vastaajista. Sosiaalisen median roolia korosti 70 prosenttia vastaajista.

Jokisen mukaan myös parannettavaa on.

– Tiedotus suomenruotsalaisella viittomakielellä ollut heikommin hoidettu, siihen voisi tulevaisuudessa keskittyä. Suorien lähetysten tekstitys tulisi myös jatkossa hoitaa paremmin.

Kunnilla kehitettävää 

Kunnissa viittomakielinen yhteisö huomioidaan toistaiseksi vain satunnaisesti. On yksittäisiä kuntia, jotka tiedottavat esimerkiksi kunnanhallitusten päätöksistä tiivistetysti viittomakielellä netissä.

Kaupunkien koronatiedotuksessakaan viittomakielisiä ei ole aina huomioitu tarpeeksi. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tiedontarve oli keväällä suuri, kun epidemia eteni nopeasti. Helsingin pormestari piti tiedotustilaisuuksia Helsinki-kanavalla, mutta pyynnöistä huolimatta lähetyksiin ei järjestetty tulkkausta.

Kuurojen Liiton Markku Jokinen haluaakin lähettää Helsingin päättäjille terveisiä.

– Olisi hienoa, jos kaupungin tiedotus saataisiin viittomakielellä. Olisi hienoa, jos kaupungit ja kunnat voisivat tarkastella ennakkoluulottomasti omaa viestintäänsä ja tarttua näihin kehittämishaasteisiin. Kuurojen Liittoon saa olla rohkeasti yhteydessä, jos tarvitsee apua ja neuvontaa viittomakielisen viestinnän kehittämisessä. 

Todellisuudessa kunnissa on enemmän viittomakielistä osaamista kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään. Jokisen mukaan STM:lle on esitetty kehitysehdotuksena valtakunnallista selvitystä viittomakieltä osaavien sote-ammattilaisten lukumäärästä ja sijoittumisesta. Näin tulevat maakunnat voisivat hyödyntää viittomakielisten asiakkaiden palveluissa näitä viittomakielisiä osaajia nykyistä tehokkaammin.

– Meillä on paljon sairaanhoitajia, lähihoitajia ja sosiaalityöntekijöitä, joilla on esimerkiksi kuurojen sukulaisten myötä osaamista. Heidän työnantajansa ei kuitenkaan tiedä tästä kielitaidosta, eikä näin ollen osaa sitä hyödyntää.

Saavutettavuusdirektiivi ja digipalvelulaki

Pandemian aikana tiedon saavutettavuuden tärkeys on korostunut. Viittomakielisen tiedon ohella on kaivattu muun muassa selkokielistä tietoa.

Kunnilla on toistaiseksi ollut resurssiongelmia tuottaa eri ryhmät saavuttavaa tietoa. Esimerkiksi selkokielistä sisältöä tuottaa vain noin kymmenen prosenttia kunnista, vaikka kaksi kolmasosaa katsoo, että selkokieliselle materiaalille olisi tarvetta.

Nykyisin saavutettavuuden keskeisyyttä alleviivaa myös saavutettavuusdirektiivi ja uusi digipalvelulaki, joka tuli voimaan huhtikuussa 2019. Saavutettavuusdirektiivi ja sitä seuraava kansallinen lainsäädäntö vaativat viranomaisia tekemään digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa.

Laki saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyi portaittain 23. syyskuuta 2019.

Lue lisää:

Selkokielisen viestinnän tarve korostuu poikkeusoloissa: vain pieni osa kunnista tuottaa selkokielisiä materiaaleja

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*