Korona vyöryy kuntavaalien ylle – ”Koronatilanne hidastaa ehdokashankintaa selvästi"

Kun Kuntalehti kysyi eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä arviota poliittisen tilanteen vaikutuksesta kuntavaaleihin, yhtä lukuun ottamatta kaikki näkivät koronan olennaiseksi vaikuttavaksi tekijäksi.

Kun Kuntalehti kysyi sähköpostitse eduskuntapuolueiden puoluesihteereiltä arviota poliittisen tilanteen vaikutuksesta kuntavaaleihin, yhtä lukuun ottamatta kaikki näkivät koronan olennaiseksi vaikuttavaksi tekijäksi.

Koronan arvellaan lisäävän kuntalaisten kiinnostusta kuntapolitiikkaan, kun myös kuntien rooli pandemian hallinnassa on tullut vahvasti näkyviin.

Myös huoli kuntataloudesta on yhteinen ja nousee selkeästi esiin vastauksissa.

Esiin nousevat myös julkisen sektorin rooli, yleinen talouspolitiikka, ilmastonmuutos ja maahanmuutto. Odotettavissa on siis tavan mukaan myös keskustelua, joka ei liity kuntasektorin toimivaltaan.

Ainoastaan Liike Nytin vastauksessa pandemiaa ei mainita lainkaan, vaan keskitytään valtakunnan tason talouspolitiikkaan.

Korona tuntuu puoluejärjestöjen arjessa. Sääntömääräisiä kokouksiakaan ei ole päästy pitämään normaalisti. Puoluekokouksia on lykätty ja toteutetaan erityisjärjestelyin. Myös ehdokashankintaan pandemia on vaikuttanut niin, että se on päässyt hitaammin liikkeelle.

Puoluesihteerit pohtivat myös, miten pandemia vaikuttaa kampanjointiin. Perinteisesti on kampanjoitu toreilla, katutapahtumissa, menemällä ihmisten joukkoon. Henkilökohtaisen kontaktin merkitystä on pidetty erittäin suurena. Nyt äänestäjän on vaikeampi tavata ehdokastaan kasvotusten.

Tosin kampanjoinnissa sosiaalisen median rooli on kasvanut jo aiemmin, mutta nyt kehitys saattaa nopeutua huomattavasti.

Talous ja priorisointi

Koronan lisäksi kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko mainitsee keskustelun koko maan taloudesta valmistauduttaessa kuntavaaleihin.

– Elinkeinoelämässä on meneillään hyvin turbulentti ajanjakso, joka vaikuttaa talouteen arvaamattomasti. Lisäksi taustalla vaikuttavat tekemättömät rakenteelliset uudistukset ja kasvava velkataakka julkisella sektorilla.

Ainoana puoluesihteereistä Kokko nostaa esiin myös sote-uudistuksen ja muistuttaa, että kokoomuksen mielestä valmisteilla oleva uudistus ei ole oikea tapa ratkaista kansalaisten sote-palveluiden saatavuutta. Hän kannattaa investointeja tulevaisuuteen, kuten koulutukseen, tutkimukseen ja raideliikenteeseen.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm katsoo, että korona on nostanut poliittisten päätösten ja yhteiskunnallisten palvelujen merkityksen esiin.

– Kansalaisten luottamus politiikkaa kohtaan on tutkimusten mukaan lisääntynyt ja uskon palveluiden kehittämisen ja vaalien kiinnostavan entistä enemmän.

Rönnholm sanoo, että kuntatalouden vahvistamiseen tarvitaan toimenpiteitä ja ennen vaaleja on tärkeää käydä keskustelu siitä, minkä arvojen pohjalta ratkaisuja ensi vaalikaudella tehdään ja mitä priorisoidaan.

Keskustelun taso

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen huomauttaa, että koronakriisin aikana vallinnut puoluepoliittinen yksimielisyys sai paljon myönteistä palautetta suomalaisilta.

– Sen jälkeen on palattu varsin repivään debattiin ja haettu valitettavasti jopa uusia rajoja soveliaalle poliittiselle keskustelulle. Mikäli tämä jatkuu, pelkään sen heikentävän suomalaisten kiinnostusta kuntavaalikeskusteluun ja ehdolle asettumiseen sekä mielenkiintoa ylipäänsä politiikkaan, Pirkkalainen pohtii.

– Toisaalta koronakevät lisäsi suomalaisten kiinnostusta kotikunnan tarjoamiin palveluihin. Keskustelu kuntapalveluista voi olla aiempaa laajempaa, koska esimerkiksi lähiluonnon, liikuntapaikkojen ja digitaalisten kulttuuripalveluiden tarve ja kiinnostus niitä kohtaan kasvoi, Pirkkalainen arvioi.

Vihreissä muistutetaan ilmastonmuutoksesta.

– Tässä tilanteessa keskustelua kestävän yhteiskunnan rakentamisesta tarvitaan enemmän kuin koskaan sekä ilmastomuutoksen torjunnan että yllättävien kriisienkin suhteen, sanoo vihreiden puoluesihteeri Veli Liikanen.

– Samalla poikkeustilanne on näyttänyt kouriintuntuvasti koulujen, päiväkotien, terveyspalvelujen ja mielenterveystyön merkityksen lähimmäistemme hyvinvoinnin kannalta, hän lisää.

Liikasen mukaan hallituksen työ kriisin keskellä näyttää saavan kansalaisten luottamuksen.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos nostaa esiin maahanmuuton, EU:n ja kehitysavun.

– Kun koronan taloudelle aiheuttamat laskut tulevat maksettavaksi, on entistä tärkeämpää, käytetäänkö yhteiset varat suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen vai EU-tukiin, maahanmuuttoon ja epärealistiseen ilmastopolitiikkaan.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Mikko Koikkalainen pohtii koronan vaikutusta kampanjointiin.

– Jos koronan takia tulee rajoituksia kokoontumisiin, se vaikuttaa siihen, kuinka paikallistasolla voidaan järjestää äänestäjien tapaamisia ja kampanjointia kasvotusten. Joka tapauksessa panostamme sekä sosiaaliseen mediaan että kasvotusten tapahtuvaan kampanjointiin, hän sanoo.

RKP:n Fredrik Guseff arvioi, että koronatilanteen kehittyminen vaikuttaa syksyn poliittiseen keskusteluun, mikä tekee keskustelun ennakoimisen erittäin haastavaksi. Hän kuitenkin uskoo, että kuntavaalien lähestyessä keskustellaan erityisesti heikosta kuntataloudesta ja siitä, miten laadukkaat palvelut voidaan turvata

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoo, että koronatilanne hidastaa ehdokashankintaa selvästi viime vuosiin verrattuna.

Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti nostaa esiin valtakunnan tason talouskysymykset, erityisesti kasvun vauhdittamisen, joiden hän arvioi olevan vahvasti esillä vaalien lähestyessä.

Kisa ykköspaikasta

Kokoomuksen vaalitavoite on säilyttää suurimman kuntapuolueen asema, kertoo Kristiina Kokko.
Suurimmaksi kuntapuolueeksi pyrkii myös SDP. Antton Rönnholm ilmoittaa toiseksi tavoitteeksi jättää ehdokaslista kaikissa kunnissa.

Keskusta jäi viime kuntavaaleissa kolmannelle sijalle, mutta sai eniten valtuustopaikkoja.

– Keskusta haluaa saada kattavat ja monipuoliset ehdokaslistat kaikkiin Manner-Suomen kuntiin, kertoo Riikka Pirkkalainen.

– Haluamme tavoittaa ihmisiä erilaisissa tapahtumissa kasvotusten ja digiyhteyksien kautta ja saada heidät oivaltamaan, miten tärkeistä asioista kunnissa päätetään. Ilman muuta tavoittelemme myös hyvää kannatusta ja valtuustopaikkoja määrällisesti yhtä hyvin kuin aiemmissakin vaaleissa.

Vihreät kasvatti edellisissä kuntavaaleissa kannatustaan poikkeuksellisen paljon, mutta se johtui paljon myös siitä, että se sai ehdokkaita aiempaa useampaan kuntaan.

Vihreiden tavoitteena on nytkin kasvu, mikä samalla olisi kaikkien aikojen paras vihreä kuntavaalitulos, sanoo Veli Liikanen.

Perussuomalaisten kannatus viime kuntavaaleissa oli aallonpohjassa.

– Perussuomalaisten tavoite on nousta valtakunnallista painoarvoaan vastaavan kokoon myös kunta-politiikassa ja palauttaa suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen kuntapoliittisen päätöksenteon ykkösprioriteetiksi, määrittelee Simo Grönroos.

– Luonnollisesti puolue pyrkii aina voittamaan vaalit, vastaa vasemmistoliiton Mikko Koikkalainen kysymykseen puolueen tavoitteesta kuntavaaleissa.

RKP:n tavoite on saada valtakunnallisesti vähintään viiden prosentin kannatus, kertoo Fredrik Guseff.

Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä ei määritellyt puolueelle erityistä tavoitetta kuntavaaleissa.

Liike Nytin tavoite on saada hyviä ehdokkaita ja valtuustopaikkoja ympäri Suomea, sanoo Juhani Klemetti.

– Haluamme näkyä ja kuulua valtakunnallisesti.

Ehdokashankinta kesken

Eri puolueet kertovat hiukan erilaisista kokemuksista ehdokashankinnan etenemisestä.

Kokoomuksella oli elokuun alkupuolella koossa 1 500 lupautunutta ehdokasta, joita ei kaikkia vielä ollut virallisesti asetettu ehdokkaiksi, Kokko sanoo.

SDP:llä ehdokkaita oli tuolloin koossa noin 1 200.

– Viime vaalien vastaavan ajan ehdokastilanteesta olemme noin kymmenen prosenttia jäljessä, joka sikäli on kevään jäljiltä ymmärrettävää, Rönnholm sanoo.

Vastaushetkellä keskustassa oli noin 1 300 suostumuksensa allekirjoittanutta ehdokasta ilmoitettu piireihin. Pirkkalaisen mukaan puolueessa ollaan varsin tyytyväisiä ehdokashankinnan tilanteeseen.

Vihreiden ehdokashankinta on Liikasen mukaan edennyt lupaavasti.

– Monissa kunnissa ehdokkaita on nimetty nopeammalla tahdilla kuin edellisissä vaaleissa. Kiinnostusta ehdokkuuteen vihreiden listoilla näyttää olevan vaaleista toiseen entistä enemmän.

Perussuomalaisille on useissa kunnissa ehdokkaita jo nyt enemmän kuin viime kuntavaaleissa, kertoo Grönroos. Myös perussuomalaisilla poikkeusolot ovat vaikuttaneet ehdokashankinnan käynnistymiseen.

Vasemmistoliitossa ei ole vielä tehty virallisia päätöksiä paikallistasolla, joten tarkkoja lukumääriä ei ole olemassa, vastaa vasemmistoliiton Koikkalainen.

– Uudet toimijat vaikuttavat olevan innoissaan ehdokkuudesta, hän sanoo.

Guseffin mukaan RKP:llä oli ennen kesää noin 400 sovittua ehdokasta, mikä on selkeästi enemmän kuin vastaavaan aikaan neljä vuotta sitten.

Kristillisdemokraateilla on Maanselän mukaan koossa joitakin satoja ehdokkaita.

Liike Nyt avasi ehdokashaun elokuussa.

– Olemme alkuvuodesta lähtien olleet yhteydessä monien ehdokkuudesta kiinnostuneiden kanssa. Tänä vuonna perustetut paikallisyhdistykset ovat tuoneet paikallista näkyvyyttä ja herättäneet yhä enemmän mielenkiintoa ehdokkuudesta kiinnostuneiden keskuudessa, Klemetti kertoo.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 9/2020.