“Korostan kollektiivista yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa” – Kaupunginjohtaja tarvitsee luottamusta
Naantalin kaupunginjohtajaa Laura Leppästä on kuvailtu Kuntalehdelle kehittäjäluonteeksi ja positiiviseksi ihmiseksi.
Esko Pihkala, teksti
Timo Jakonen, kuvat
Kun Naantalin kaupunginjohtaja Laura Leppänen ottaa kaupungintalolla aamun ensimmäiset vieraat vastaan – tällä kertaa Kuntalehdestä – hänen päivänsä on useimmiten jo vieraita pidemmällä.
Leppänen sanoo olevansa aamuihminen, joka herää aina ennen aamukuutta ilman herätyskelloakin. Lenkkipolun kutsu on niin voimakas.
– Yritän aina ennen töihin lähtöä käydä aamulla lenkillä, koska iltaisin minulla on paljon kokouksia, Leppänen kuvailee aamurutiinejaan.
Leppänen kuuluu Kuntalehden Päiväni johtajana -sarjassa siihen sarjaan kaupunginjohtajia, joista ei koskaan pitänyt tulla kaupunginjohtajaa.
Leppänen on koulutukseltaan filosofian tohtori, jonka pääaine oli Turun yliopistossa maantiede. Hän ajatteli päätyvänsä opettajaksi ennen kuin ajautui tutkijauralle. Siihen, miten hänestä tuli ensin Päijät-Hämeen maakuntajohtaja ja sitten Naantalin kaupunginjohtaja, hän ei osaa antaa sen järjellisempää vastausta kuin että tietämys maankäytöstä ja kaavoituksesta sekä kohdalle osuneet mahdollisuudet johtivat uraan julkishallinnossa.
Leppäsen työpäivä alkoi pääsiäisen jälkeisenä tiistaina kaupungin johtoryhmän kokouksella, jossa oli viikon alkajaisiksi letkeä tunnelma.
Tänä pääsiäisen jälkeisenä tiistaina Leppäsen työpäivä alkaa Naantalin kaupungin johtoryhmän kokouksella kello 9.
Leppänen valittiin Naantalin kaupunginjohtajaksi kesällä 2021. Hän kertoo, että sen jälkeen Naantalissa on toteutettu kaupungin johto-organisaation uudistus.
– Minulla on kaupunginjohtajana enää viisi suoraa alaista. Toimialajohtajat. Ennen uudistusta kaupunginjohtajalla oli suoria alaisia kaksitoista, Leppänen kertoo.
Johtoryhmässä on kahdeksan henkeä. Yksi kerrallaan he saapuvat kokoushuoneeseen kaupungintalon viidenteen kerrokseen ja istuutuvat kokouspöydän ääreen. Ensimmäistä kertaa mukana on myös uusi kasvo: Rikumatti Levomäki, joka aloitti työt Naantalin ensimmäisenä kehitysjohtajana juuri ennen pääsiäistä keskiviikkona.
Tunnelma on letkeä. Kokouksen aluksi Leppänen pyytää Skanskasta hankekehitysjohtajan tehtävistä Naantaliin siirtynyttä Levomäkeä esittelemään itsensä muulle ryhmälle. Levomäki käy parissa minuutissa läpi elämänsä ja työuransa.
Leppänen toivottaa Levomäen tervetulleeksi Naantaliin ja näyttää tyytyväiseltä. Oma tiimi on kehitysjohtajan myötä vihdoin kasassa.
– Olen odottanut sinua tänne kaksi vuotta, hän toteaa Levomäelle.
Leppäsen oikealla puolella kuvassa Rikumatti Levomäki, jolle johtoryhmän kokous oli Naantalin uutena kehitysjohtajana ensimmäinen.
Leppänen ei usko johtamiseen, jossa kaikki viisaus asuu yhden ihmisen päässä. Hän haluaa johtoryhmän kokouksissa ennen kaikkea kuulla, mitä toimialajohtajilla on sanottavanaan.
Kaupungin johtoryhmä kokoontuu aina tiistaiaamuna, koska kaupunginhallituksen kokous on aina maanantai-iltana. Näin Leppänen voi heti tuoreeltaan informoida johtoryhmää siitä, mitä päätettiin kaupunginhallituksessa. Tällä kertaa ei mitään, koska kokousta ei pääsiäismaanantaina pidetty.
Johtoryhmän kokouksen päätyttyä Leppänen, tekninen johtaja Reima Ojala ja hallintojohtaja Riitta Luotio jatkavat suoraan kaupungintalon toisen kerroksen kokoushuoneeseen, missä Naantalin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Toni Forsblom (kok.) jo odottaa.
Viranhaltijoista jokainen onnittelee Forsblomia kuntavaalituloksesta huoneeseen astuessaan. Hän oli yli tuhannella äänellään Naantalin ylivoimainen ääniharava. Forsblom ottaa onnittelut vastaan tottuneesti parilla nöyrällä fraasilla, jotka on arvatenkin toistettu menneiden päivien aikana vähintään kymmenille, ellei sadoille eri onnittelijoille.
Sitten asiaan. Vuorossa on seuraavan viikon kaupunginhallituksen kokouksen lista-asioiden esittely Forsblomille. Päätettäväksi on tulossa muun muassa vapautuvien luottamustoimien täyttämisiä, poikkeamislupa-asioita, tonttihuutokauppa ja Turun seudun joukkoliikenteen vammaisalennuksen ehtomuutos.
Tapaamisessa Forsblomin kanssa ei nokka tuhise kuin reilut puoli tuntia. Kaupunginhallituksen kokous sovitaan seuraavalle maanantaille kello 17.30.
Johtoryhmän kokouksesta Leppänen, hallintojohtaja Riitta Luotio ja tekninen johtaja Reima Ojala jatkavat tapaamiseen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Toni Forsblomin (kok) kanssa. Forsblom istuu kuvassa pöydän kulmassa mustassa paidassa.
Aamupäivän kokousten perusteella Leppäsellä ei ole tapana kutsua johtoryhmäänsä koolle kuuntelemaan kaupunginjohtajan luentoa.
Kummassakin kokouksessa toimialajohtajat olivat enemmän äänessä kuin Leppänen.
Leppänen myöntää sen ehkä kuvastavan hänen johtamistyyliään yleisemminkin. Hän haluaa toimialakokouksissa ennen kaikkea kuulla, mitä kerrottavaa toimialajohtajilla itsellään on.
– Minä en usko johtamiseen, jossa kaikki viisaus asuu yhden ihmisen päässä. Oma työskentelyni on kanssajohtamista. Meillä on kaupungin organisaatiossa hyviä osaajia, joiden osaamista haluan hyödyntää.
– Tarvittaessa linjaan asioista itse tiukastikin, mutta haluan toimialajohtajien myös tunnistavan, mitkä ovat ne asiat, joihin kaupunginjohtajan linjausta tarvitaan, Leppänen sanoo.
Onko kaupunginjohtaja itse vallankäyttäjä vai toimeenpaneva virkamies, joka vain toteuttaa poliittisten päättäjien tahtoa?
– Se, mitä esityslistalle laitetaan, on minun peukaloni alla, joten suurin osa vallastani on esittelijän valtaa. Kaupunginjohtaja kuitenkin työskentelee todella vahvasti luottamuksen rajapinnassa, joten ilman poliittista luottamusta tätä työtä ei voi tehdä. Tiedän monia kunnanjohtajia, jotka ovat sen luottamuksen menettäneet. Siksi minä korostan kollektiivista yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa.
Mistä se johtuu, että kunnanjohtaja kovin usein menettää luottamuksensa?
– Monesti kunnissa halutaan muutosta, mutta sitten kun sitä muutosta tarjoillaan, niin sitä ei halutakaan. Tästä syntyy ristiriitoja, Leppänen vastaa.
Puolenpäivän aikoihin käydään tankkaamassa lounas Naantalin kaupungintalon Kuusi sisarta -ruokalassa.
Naantalin kaupungintalon ruokala Kuusi sisarta tarjoilee tänään kanakeittoa.
Lounaan äärellä Leppänen ja Forsblom kertovat, että Naantalilla on tällä hetkellä poikkeuksellisen monta palloa ilmassa. Niistä pitäisi saada alkavalla valtuustokaudella mahdollisimman monta kiinni.
Tausta on se, että Naantali on toipuva kaupunki. Neste lopetti Suomen vanhimman öljynjalostamon toiminnan Naantalissa vuonna 2021. Naantaliin jäi Nesteen öljysatama ja polttoaineiden jakeluterminaali. Rekkaralli jatkuu, öljynjalostus loppui.
Siinä rytäkässä Naantalin vuosittaisista yhteisöverotuloista suli monta miljoonaa euroa pois, mutta uutta on jo vireillä. Naantali symboloi pienoiskoossa sitä yhteiskunnallista vihreää siirtymää, jossa fossiiliset polttoaineet yritetään korvata puhtaammilla energiamuodoilla.
– Öljynjalostamon alueelle on tulossa korvaavia vetylaitoshankkeita. Kyse on kahdesta erillisestä hankkeesta, joiden kohdalla puhutaan yli puolen miljardin euron investoinnista. Päätöksiä pitäisi tulla ensi vuonna. Niiden toteutumista me Naantalissa jännitämme, Leppänen toteaa.
Laura Leppänen ja Naantalin kaupungintalo.
Takaiskuista huolimatta Naantalin tilanne on monella tapaa kadehdittavan hyvä.
Naantali ensinnäkin kasvaa. Vuonna 2023 se ylitti ensimmäistä kertaa historiassaan 20 000 asukkaan rajan. Leppäsen mukaan kasvusta on kiittäminen Turun kaupunkiseudun hyvää virettä. Kun Turun seutu kasvaa, Naantalikin kasvaa.
– Naantalilla on myös hyvä maine. Palvelut ovat Naantalissa kunnossa ja kun ne ovat kunnossa, kaupunki voi kasvaa. Lisäksi Naantalissa oli Asuntomessut vuonna 2022. Panostimme Asuntomessujen markkinoinnissa vahvasti lapsiperhetematiikkaan, mikä on toiminut. Tänne on sittemmin muuttanut paljon lapsiperheitä, jotka ovat olleet vieläpä keskimääräistä paremmin toimeentulevia lapsiperheitä, Leppänen listaa.
Mielikuvissa Naantali usein liitetäänkin hyvin toimeentuleviin ihmisiin, joilla on syytäkin hymyillä kuin Naantalin aurinko. Naantalilla on maine varakkaana kaupunkina.
Pitää paikkansa, kaupunginjohtaja vahvistaa.
– Naantalin kaupungilla on melkein 70 miljoonaa euroa taseessa. Olemme velaton kaupunki. Kaupunkimme taloudella on muutamia hyviä kivijalkoja, kuten Naantalin satama. Naantalissa asuu terveitä, hyvin toimeentulevia kansalaisia ja täällä on muutamia hyviä yhteisöveron maksajia.
–Mutta olemme me sitten ottaneet kuntaliitoksilla itsellemme myös vastuuta. Juuri hiljattain Naantali rakensi kyläkoulun Velkualle Palvaan lossimatkan taakse. Muualla kyläkouluja lakkautetaan, Naantalissa niitä rakennetaan, Leppänen kehuu.
Velkua, Rymättylä ja Merimasku liittyivät kuntaliitoksella Naantaliin vuonna 2009.
Hollantilaisturistit Carla de Ruiter ja Hans Boland halusivat ohi kulkiessaan ehdottomasti päästä tervehtimään Naantalin kaupunginjohtajaa. De Ruiter oli erittäin ilahtunut siitä, että kaupunginjohtaja on nainen.
–Anteeksi, oletko sinä tämän kaupungin pormestari?
Valokuvaussessio Naantalin torin vieressä keskeytyy, kun hollantilaisturistit Carla de Ruiter ja Hans Boland lähestyvät ja puhuttelevat Leppästä. De Ruiter ja Boland kertovat kysyneensä torilla ihmisiltä, onko heidän edessään oleva rakennus Naantalin kaupungintalo. Naantalilaiset olivat vastanneet, että kyllä, ja tuossa viilettää kaupunginjohtaja parhaillaan torin poikki.
Hollantilaisena naisena de Ruiter kertoo Leppäselle ilahtuneensa tajutessaan, että Naantalin kaupunginjohtaja on nainen. Leppänen taustoittaa de Ruiterille olevansa Naantalin ensimmäinen naiskaupunginjohtaja.
Boland ja de Ruiter viettävät Naantalissa vain päivän ennen kuin matka jatkuu kohti Lappia. Perustiedot Naantalista, eli Muumimaailma ja tasavallan presidentin kesäresidenssi Kultaranta, on opittu. Hollantilaiset pyytävät päästä Leppäsen kanssa samaan valokuvaan ja jatkavat sitten matkaansa.
Aina kesäisin eloon heräävä Naantali elää myös matkailusta.
Leppänen kertoo, että kaupungissa on parhaillaan vireillä kaksi hotellihanketta. Luonnonmaalle Kultaranta Resortiin on tarkoitus nousta kansainvälisen tason hotelli ja Maarianrinteelle puuhataan kylpylähotellia.
Hankkeiden toteutuessa Naantali voi Leppäsen mukaan alkaa tavoitella kasvua myös omiin turistivirtoihinsa.
Leppänen kertoo, että Naantalilla on tällä hetkellä poikkeuksellisen monta tärkeää hanketta niin sanotusti putkessa. Esimerkiksi Nesteen entisen öljynjalostamon alueelle haetaan korvaavaa toimintaa vetylaitoksista.
Leppänen on entinen Päijät-Hämeen maakuntajohtaja. Hän lähti siitä tehtävästä Naantalin kaupunginjohtajaksi.
Miksi?
Leppänen kertoo jonkun kerran kysyneenkin häneltä, eikö se ole vähäisempi tehtävä olla kaupunginjohtaja kuin maakuntajohtaja.
– Vastasin, että halusin tehdä jotain konkreettisempaa. Kaupunginjohtajan työ on konkreettisempaa kuin maakuntajohtajan työ. Kaupunginjohtajana saan olla mukana rakentamassa teitä, puistoja ja rakennuksia ja olla kasvattamassa lapsia. Maakuntajohtajan tehtävään kuuluvaa edunvalvontatyötä ja ministeritasolla tapahtuvaa vaikuttamista minulla on ikävä, mutta sitä pääsee kyllä tekemään kaupunginjohtajanakin.
Kaupunginjohtajan edunvalvontatyöstä Leppänen nostaa esimerkkinä E18-hankkeen. Naantali kokee olevansa liikenneyhteyksien puolesta pussinperällä, koska selän takana on meri. E18-hankkeesta, jossa Helsinki–Turku-moottoritietä jatkettaisiin Naantaliin asti, olisi saatava valtiolta päätös alkavan valtuustokauden aikana.
Leppäsen mukaan se olisi Naantalille elintärkeää.
Laura Leppäsen työpäivä päättyy tiistaina Turussa kauppakamarin valtuuston kokoukseen.
Leppäsen työpäivän viimeinen edustustehtävä tiistaina on Turun kauppakamarin valtuuston kokous Turun messukeskuksessa. Leppänen aloittaa tehtävässä uutena valtuutettuna, joten hän ei itsekään vielä tiedä, mihin on päänsä pistänyt.
Kokouksen jälkeen Leppänen suunnittelee vielä vastailevansa sähköposteihin ennen kuin lopettaa työpäivänsä.
– Se, mihin aikaan lopetan työpäiväni, vaihtelee kovasti. Pyrin lähtemään töistä kello 16, jos minulla ei ole iltakokousta. Niitä minulla on yleensä kaksi viikossa, kaupunginhallituksen kokous ja aina joku muu kokous. Lisäksi Naantalissa on iltaisin valtavasti edustustehtäviä aina alkukesästä. Joinakin viikkoina minulla voi olla neljänä iltana töitä. Silloin työviikosta toipumiseen menee koko viikonloppu. Pyrin ottamaan ne iltatunnit sitten joskus takaisin, koska minulle maksetaan vastuusta eikä tunneista, Leppänen toteaa.
Leppäsen filosofia on, että elämästä ei pidä tehdä itselleen sietämätöntä hukuttamalla itsensä työkiireeseen ja stressiin. Tarvittavat irtiotot työstä on vain tehtävä.
– En tykkää valittaa siitä, kuinka kova kiire tässä työssä on. Siitä on tullut minusta nykyään vähän itsekorostuksen väline, että aina korostetaan, kuinka kova kiire töissä on. Minusta omille lapsillekin pitäisi osata kertoa, että töissä on mukavaa, jotta ei anna heille negatiivista kuvaa työelämästä, Leppänen pohtii.
Fakta
Laura Leppänen
- Naantalin kaupunginjohtaja.
- Pirkanmaalta Mänttä-Vilppulasta lähtöisin oleva Päijät-Hämeen entinen maakuntajohtaja.
- Vapaa-aikanaan lenkkeilee, liikkuu luonnossa, katselee elokuvia Netflixistä ja pitää yhteyttä ystäviinsä.
Luitko jo?
