Ei enää kuntavaalien tuloksia tarvitse jännittää. Nyt on analyysien aika. (Sonja Eloranta)

Kuntavaalien trendi oli se, että koulutetut ja työssä käyvät haluavat vaikuttaa äänestämällä entistä aktiivisemmin, mutta työttömien ja kouluttamattomien halut vaikuttaa himmenevät hiljalleen. Näin voisi päätellä ajatuspaja e2:n kuntavaaleja koskevan tuoreen tilastoanalyysin pohjalta.

Tilastoanalyysin mukaan äänestysinto kun kasvoi paikkakunnilla, joissa asukkaat ovat koulutettuja ja käyvät töissä. Sen sijaan matalan koulutustason ja korkean työttömyyden alueilla äänestysaktiivisuus laski.

-Pienissä kunnissa äänestysaktiivisuus on edelleen keskimääräistä korkeampaa, mutta eniten äänestysaktiivisuus nousi paikkakunnilla, joissa on matala työttömyysaste ja korkea koulutusaste. Yliopistopaikkakunnilla aktivoiduttiin ja äänestysprosentti laski keskimäärin alle 50 000 kaupungeissa ja kunnissa, tutkija VTT Ville Pitkänen arvioi vaalitulosta.

Muutoksista huolimatta maaseutumaisissa kunnissa äänestysprosentti oli yhä 63,3 prosenttia, kun kaupunkimaisissa kunnissa jäätiin 58,2 prosenttiin. Maaseutumaisten kuntien osalta äänestysprosentti lask vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna 1,7 prosenttiyksikköä.

SDP monessa mukana

Puoluekannatuksen suhteen kuntavaaleista jäi median kuluttajalle päällimmäisenä mieleen vihreiden voitot ja perussuomalaisten tappiot. Yksi yhteen nämä eivät e2:n tilastoanalyysin perusteella kuitenkaan selity.

-Perussuomalaisten tappio ja vihreiden vaalivoitto olivat erillisiä ilmiöitä. Analyysin perusteella SDP voitti niillä paikkakunnilla, joissa perussuomalaiset hävisivät. Lisäksi perussuomalaisten äänestäjäkunnassa tapahtui todennäköisesti passivoitumista. Demarit puolestaan hävisivät paikkakunnilla, joissa vihreät ja vasemmistoliitto paransivat asemiaan, Pitkänen kertoo.

Perussuomalaiset hävisivät tasaisesti kautta maan ja menettivät ainokaiset valtuustopaikkansa 29 kunnassa. Hallituspuolueiden tappio kokonaisuudessaan oli 5,8 prosenttiyksikköä, kun vuoden 2012 kuntavaaleissa hallituspuolueille tappiota kirjattiin 4,8 prosenttiyksikköä.

Pääministeripuolue keskusta selvisi kuntavaaleista tilastojen valossa kuivin jaloin. Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna takkiin tuli 1,1 prosenttiyksikköä. Eniten takkiin viime vuosikymmeninä on pääministeripuolue ottanut vuoden 2008 kuntavaaleissa, jolloin keskusta menetti kannatustaan edellisiin vaaleihin verrattuna 2,7 prosenttiyksikköä.

Paikallisuus ratkaisee

Tutkijan mukaan kuntavaaleissa äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat monet asiat. Liikkuvia tekijöitä on huomattavasti eduskuntavaaleja enemmän.

-Äänestyspäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat kunnan sisäinen tilanne, valtuuston riitaisuus, ehdokasasettelu ja erittäin paikalliset asiat. Eduskuntavaaleissa äänestetään vaalipiiritasolla ja siellä kilpailuasetelma puolueiden kesken on hyvin erilainen, Ville Pitkänen muistuttaa.

 Tiedote aiheesta ajatuspaja e2:n sivuilla

Tilastoanalyysi kokonaisuudessaan

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*