Kouluverkko ja kaavoitus vetävät vaaleihin, sote ja päätöksentekokulttuuri laskevat intoa
Kunnan päätöksentekokulttuurin koetaan vaikuttavan kielteisesti halukkuuteen lähteä ehdokkaaksi kuntavaaleihin. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunnan päätöksentekokulttuuri on yksi syistä, jotka vähentävät intoa asettua ehdolle kunnallisvaaleissa, käy ilmi meneillään olevan päättäjäkyselyn alustavista tuloksista.
Muita vastaavasti vaikuttavia tekijöitä ovat yksityiselämään liittyvät syyt sekä sote- ja maakuntauudistus.
Ajankohtaiset asiakysymykset, kuten kouluverkkoihin ja kaavoitukseen liittyvät asiat sekä kunnan tulevaisuudennäkymät, sen sijaan vaikuttavat myönteisesti kiinnostukseen asettautua ehdokkaaksi kuntavaaleissa.
– Kyselyaineistoja tarkasteltaessa ilmenee, että vastaajilla on vahvempi käsitys luopumisen kuin jatkamisen syistä. Sekä yksityiselämään liittyvät syyt että kunnan päätöksentekokulttuuri ovat nousseet esille myös aikaisemmissa tutkimuksissa, missä on tutkittu syitä, miksi luottamushenkilöt luopuvat vapaaehtoisesti kunnallispolitiikasta, sanoo tutkimustuloksia analysoinut Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien nykyiset luottamushenkilöt arvioivat tutkimuksessa syitä, jotka vaikuttavat kiinnostukseen asettua ehdolle kuntavaaleissa. Kysely kohdistettiin 40 ARTTU2-tutkimusohjelmaan osallistuneen kunnan valtuustoille, hallituksille, lautakuntien puheenjohtajille sekä johtaville viranhaltijoille. Tähän mennessä yli 560 luottamushenkilöä on vastannut kyselyyn, mutta tiedonkeruu jatkuu edelleen.
Yksityiselämän syyt vaikuttavat
kaikenkokoisissa kunnissa
Ihmisten yksityiselämään liittyvät syyt korostuvat kaikkien kokoluokkien kunnissa eniten ehdolle asettumista vähentävänä tekijänä.
Yksityiselämän asiat koetaan ehdollelähtemisintoa latistavaksi tekijäksi yleisemmin naisten keskuudessa kuin miesten (82 % vs 70 %).
Naiset (61 %) kokivat miehiä (52 %) yleisemmin myös sote-uudistuksen vaikutuksen kielteisenä halukkuuteen asettua ehdolle.
Sote- ja maakuntauudistuksen arvioidaan vähentävän halukkuutta asettua ehdolle varsinkin alle 10 000 asukkaan kunnissa.
Yli 50 000 asukkaan kunnissa median raportointi kunnan asioista koetaan seikaksi, joka voi vähentää ihmisten halukkuutta asettua ehdolle vaaleissa.
– Yksityiselämän syyt korostuvat muun muassa siksi, että luottamustehtävät vievät yhä enemmän aikaa, työelämän ja perheen yhteensovittaminen on yhä vaativampaa ja yhä enemmän halutaan varata aikaa myös omiin ja perheen vapaa-ajan harrastuksiin, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Kuntapäättäjien arvioita oman kuntansa tilanteesta, miten eri tekijät vaikuttavat ihmisten halukkuuteen lähteä vaaleihin ehdokkaaksi. (Kuva: ARTTU2)
Tietoa tutkimuksesta
Kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevista kuntavaaleista, meneillään olevasta sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kunnallisesta päätöksenteosta kartoitetaan laajalla päättäjäkyselyllä, joka lähetettiin kuntiin helmikuussa 2017. Lopullisia tuloksia julkaistaan kevään aikana.
Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman päättäjäkyselyn toteutti Åbo Akademi. Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntapäättäjien näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Edelliset vastaavan laajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2010, 2003, 1999 ja 1995.
ARTTU2-tutkimuskunnat ovat: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.
Kyselyaineistojen tuloksia (pdf)
Uutisen otsikosta saa sen kuvan, että sote-asiat vähentäisivät kiinnostusta kunnalliseen päätöksentekoon. Tuloksista käy ilmi, että kyse onkin sote- ja maakuntauudistuksesta. Se on kokonaan eri asia.