maapallo, jolla on suojamaski, kohtaa viruksia
Kuhmossa perjantaina todetusta laajasta korona-altistuksesta on tähän mennessä löytynyt 20 koronatartuntaa, joista 18 Kuhmossa, 1 Sotkamossa ja 1 Kajaanissa. Altistuneita on kaikkiaan noin 200. Keskiviikkona 2.9. Kainuun sote tiedotti, että Kainuun koronaryppäässä on merkkejä rauhoittumisesta. (Kuva: Pixabay)

Koronatiedottamisessa ei voi eikä kannata odottaa, vaan oikeaa tietoa kannattaa jakaa mahdollisimman nopeasti ja niin paljon kuin yksilöllisyyden suojaa vaarantamatta voidaan antaa, sanoo Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

Määttä on ollut tilanteen päällä perjantaista alkaen, jolloin Kuhmossa alkoi paljastua koronatartuntojen ja -altistusten ryväs.

Muutamassa päivässä kaupunki joutui yhtäkkiä miettimään toimintonsa uusiksi, tekemään rajoituksia, informoimaan kaupunkilaisia ja vastaamaan valtakunnalliseen mediakiinnostukseen.

Tilanne on ollut todellinen kriisiviestinnän ja yhteisön johtamisen tulikoe. Kokeesta Määttä, Kuhmo ja Kainuu näyttävät selviytyneen mallikkaasti.

Tämä ei olisi onnistunut ilman erinomaista yhteistyötä soten suuntaan ja ilman koko kaupungin venymistä, kaupunginjohtaja painottaa.

Kuhmon viestintä vaikeassa tilanteessa on saanut laajalti kiitosta. Ripeä ja tehokas viestiminen on tarkoittanut muun muassa sosiaalisen median moderointia seuraamalla some-kanavia vähintään 15 tuntia vuorokaudessa, väärien huhujen oikaisemista ja tavoitettavissa olemista.

Tiedotusta on hoidettu niin Kuhmon kaupungin kuin Kainuun soten verkkosivjujen koronaosioissa. Määtän mukaan Yle Kajaani ja paikallislehti ovat tärkeitä kumppaneita, että saavutetaan myös ne, jotka eivät ole netissä.

Viestintästrategia valmiiksi 

Vaikka Määttä on esiintynyt rauhallisena, tilanne on paineinen myös kaupunginjohtajalle.

– Kaupunginjohtaja kokee olevansa yhteisön johtaja, ja yhteisöä on tuettava henkisen paineen sietokyvyssä.

– Joutuu laittamaan itsensä likoon. Ei riitä, että tiedotetaan vain kaupungin kanavien kautta, vaan kyllä kuntalaiset odottavat, että siellä ollaan myös omilla kasvoilla mukana. Tulee sellainen olo, että tässä ollaan yhdessä tätä hommaa tekemässä.

Määttä korosti jo perjantaina rauhallista suhtautumista tilanteeseen, joka varmasti on omiaan herättämään rauhattomuutta ihmisissä.

Omia tuntemuksiaan hän on avannut some-päivityksissä. Niin hän on tehnyt niin sanottuina normaaliaikoinakin. Tästä on hyötyä poikkeusoloissa.

Ylipäätään viestintä tulee hioa valmiiksi hyvissä ajoin, Määttä korostaa.

– Eihän viestintäkulttuuria kriisin ajaksi saa muutettua, jos se ei ole organisaatiossa kunnossa jo ennen kriisiä.

– Mitenkään en olisi selvinnyt tästä, jos meillä ei olisi viestintävastaavaa, joka tekee käytännön viestintää kaupungin kanaviin, enkä ilman tartuntatautilääkärin apua ja ilman Kainuun soten viestintävastaavaa.

Kuhmo perusti viestintätiimin vuonna 2018, jolloin panostettiin some-viestintään nuoriso-, kirjasto- ja kulttuuritoiminnoissa sekä koko kaupugin osalta. Viestintätiimi sai somekoulutusta. Samana vuonna kahdeksasluokkalaisille some-agenteille annettiin tehtäväksi saada tuhat seuraajaa juuri perustetuille kaupungin Instagram-tilille. Kaupungilla oli palkattuna myös viestinnänharjoittelija, joka laati kanavakohtaiset sosiaalisen median suunnitelmat ja laati pohjan viestintäsuunnitelmalle.

Nyt reilun 8 000 asukaan kaupungilla on lähes 2 000 seuraajaa Instagramissa.

– Tiedämme, että tavoitamme nuoret Instagramissa, Määttä kertoo.

Olennaista on myös pysyä sovitussa viestintästrategiassa. Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että tartuntatautilääkäri – Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari – vastaa kysymyksiin tartunnoista ja altistumisista, ja Määttä vastaa yhteisön hoidosta ja kaupungin päätöksenteon viestimisestä.

Strategiaan kuuluu myös, että johdatteleviin spekuloiviin kysymyksiin ei aleta vastaamaan.

Kuntaakin pitää hoitaa 

Samaan aikaan pitää pystyä tekemään kunnan toimintaa ohjaavia päätöksiä ja johtaa kaupungintalon virasto-organisaatiota.

– Pitää hoitaa kriisin keskellä myös tavanomaisia tehtäviä. Meillä on esimerkiksi monia EU-aluetukihakuja käynnissä tällä hetkellä. Pitää huolehtia, että ne allekirjoitetaan ja lähetetään. Pitää valmistella kaupunginhallitukselle asioita.

Kuhmo on laajentanut varautumisen johtoryhmää. Siihen kuuluu kriisiviestijä, henkilöstöasioiden hoitaja, ruoka- ja siivouspalvelujen päällikkö ja perusopetuksen rehtori.

– Asioita pitää delegoida, jotta ei itse kuormitu, Määttä muistuttaa.

Mediasuhteet Määttä hoitaa itse, mutta kaupungin somekanavia päivittää viestintätyöntekijä, joka tekee yhteistyötä Kainuun soten viestinnän kanssa. Viestinnän työntekijöiden tiivis mukanaolo muun muassa varautumisen johtoryhmän kokouksissa, sisäisissä palavereissa ja kuntalaisille suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa on välttämätöntä, jotta viestiessä puhutaan “samaa kieltä”.

Yhteistyössä on mukana myös Kuhmon seurakunta, joka hoitaa maskijakelun.

Kaupunginjohtajaa tukee se, että on erinomainen tartuntatautilääkäri, Määttä kiittää Kainuun soten Koukkaria. 

– Vinkkinä kaupunkien johdoille voin sanoa, että hyvä yhteistyö tartuntatautilääkärin kanssa rajoitusten laajuuden ja pituuden sopimisesta on äärimmäisen tärkeää.

– Kaupunginjohtaja tekee esitykset ja miettii, miten ne viedään eteenpäin normaaliolojen häiriötilanteessa. Mutta jatkuva kommunikointi tartuntatautilääkärin kanssa siitä, mikä on tärkeää, kannattaa tehdä.

Näin Kuhmon ja Kainuun koronakriisin hoitaminen on edennyt: 

 Perjantaina 28.8. oli aluksi tieto, että koronatapauksia yksi ja altistuneita selvitetään.

– Kun selvisi että altistumisia on myös Tuupalan alakoulussa, totta kai se mietitytti, Tytti Määttä sanoo.

Määttä oli yhteydessä Kainuun soten Olli-Pekka Koukkariin, ja kävi läpi, miten tilanteessa edetään. Määttä ja Koukkkari kutsuivat kaupungin johtoryhmän koolle, ja kello 9 alkaneessa Kainuun kuntajohtajien kokouksessa Määttä ja sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto kertoivat tilanteesta.

– Tuli kehotus, että kaikki kunnat alkaa varautumaan maskijakoon. Meillä aloitettiin perjantaina kello 9 varautuminen. Siirrettiin henkilökunta tekemään maskijakelun aloitusta, ja kello 15 päästiin aloittamaan maskijakelu.

Maskijakelua valmisteltaessa kello 13.30 Kuhmo järjesti ensimmäisen tiedotustilaisuuden opetuspuolen henkilökunnalle.

– Kaikissa sisäisissä tiedotustilaisuuksissa on ollut mukana tartuntatautilääkäri Koukkari, Tytti Määttä kertoo. Myös Ahopelto on osallistunut kiitettävästi.

Perjantaina klo 15.30 oli tiedotustilaisuus koko kaupungin henkilökunnalle ja kaupunginhallituksen jäsenille, vanhempainilta oppilaiden huoltajille ja illalla klo 18 Määttä piti Facebook-livelähetyksen, jota seurasi runsaat 600 katsojaa.

Samalla kirjallista ja kuvallista tiedottamista tehtiin jatkuvasti.

Kuhmo sai perjantain aikana maskinjakelun toimimaan nopean tahtiin. – Pitää kiittää henkilökuntaa joustavuudesta, niin kouluissa, päiväkodeissa, kirjastolla, siivouksessa kuin kaupungintalolla. Ihan kaikkiahan tämä asia koskee, kaupunginjohtaja Tytti Määttä sanoo. (Kuvakaappaus Määtän sunnuntaina pitämästä Facebook-livestä)

Lauantaiaamuna 29.8. klo 9 tilanne karoitettiin johto- ja tiedotuskeskuksessa, ja alkoi pohdinta johtoryhmän kanssa siitä, miten tilanne etenee ja miten valmistaudutaan.

Maskijakelu jatkui lauantaina. Sitä on suorittanut Kuhmon kaupunki yhteistyössä seurakunnan kanssa. Apuna kangasmaskien toimittamisessa on toiminut Kajaanin kaupunki. Jonkin verran maskeja saadaan myös kuhmolaisena tuotantona.

-Meillä on paikallisia ompelijoita, joista toinen sanoo ompelevansa 14 tuntia päivässä maskeja. Yhteisöllisesti yritetään tämä tilanne hoitaa, Tytti Määttä kertoo. 

Paikallinen jäljitystiimi teki töitä koko lauantain, ja illalla klo 19 käytiin tilannetta läpi.

– Pyörittelin silloin mielessäni tätä teemaa ja mietin, mitä tämän asian kanssa ruvetaan tekemään. Sunnuntaina heräsin kirjoittamaan listan rajoitustoimenpiteistä, joita pitää tehdä.

Sunnuntaina 30.8. toimenpidelistaa käytiin läpi Kainuun tilanne- ja johtokeskuksessa, jossa ovat mukana muutkin maakunnan kunnat.

Sen jälkeen kaupungin johtoryhmä sopi rajoitustoimenpiteistä. Klo 11 sunnuntaina pidettiin info kunnan päättäjille, ja hallintosäännön puitteissa viranhaltijat tekivät rajoituspäätökset.

– Koko ajan kävi ilmi, että kaupungin omassa henkilökunnassa on altistumisia. Se tarkoittaa tietysti henkistä painetta kaikille, kun odotetaan tuloksia, ketkä ovat altistuneita ja ketkä sairaita, Tytti Määttä kertoo.

Rajoitustoimenpiteistä tiedotettiin kello 12, jonka jälkeen kaupunginjohtajan aika meni median kanssa kello 15.30:een saakka, jolloin oli perusopetuksen henkilöstön tiedotustilaisuus.

Sunnuntaina kello 17 oli vanhempainilta koululaisten huoltajille ja kello 18.15 Määttä aloitti tilannetta kertaavan Facebook-livelähetyksen, jolla oli runsaat 700 seuraajaa.

– Sen jälkeen ilmoitin, että nyt pieni huokaisu, mutta ei se ihan niin mennyt.

– Tuli tietoon vakavia altistustapauksia, ja niitä hoidettiin illan aikana, Määttä viittaa yksityisessä kehitysvammaisten asuinpalveluyksikössä tapahtuneisiin altistuksiin.

– Toimittajilta tuli soittoja päivän rajoitustoimiin liittyen, Kainuun prikaatin komentajan kanssa keskusteltiin kutsuntojen siirtämisestä.

Maanantaina 31.8. kello 8 oli Kuhmon kaupungin henkilöstöpalaveri. Sen jälkeen Määttä ja Koukkari pitivät oppilaille aamunavauksen, jossa kerrottiin tilanteesta ja toimista.

Kello 14 oli esihenkilöpalaveri.

– Ja koko ajan tätä toimittajien kanssa yhteistyötä, tv-haastattelua ja muuta.

– Ei ole voinut yöpaita päällä istua etätöissä.

Maanantaina alkoi tulla myös tuloksia Kuhmon kaupungin henkilöstön koronatesteistä.

– Ei ollut uusia sairastuneita. Se helpotti henkistä painetta oman henkilöstön kanssa. Silti huoli on monella kova, ja olemme siirtäneet henkilökuntaa puhelinpalveluun ja ohjaamaan mm. henkisen avun tarvitsijoita palvelujen äärelle.

Tiistaina 1.9. Kuhmossa sovittiin yrittäjien kanssa pidettävän kriisipalaveri pidettäväksi perjantaina.

– Liiketoiminnan lasku on ollut välitön.

Nyt kaupungissa organisoidaan apua karanteenissa oleville ja riskiryhmille. Karanteenissa olevia altistuneita on yli sata ja sairastuneita 17. Sairaalahoidossa ei ole koronan takia kukaan. Sairastuneet ovat pääosin alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia.

Päivittäin kaupunki kartoittaa tilannetta tilannekeskuksen kokouksessa aamuisin ja kaupungin johtoryhmän kokouksessa iltapäivisin.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*