Kuva: Ville Miettinen
Sami Borg arvioi maakuntavaalien äänestysprosentin asettuvan 50:n tienoille, kuntavaalien ja EU-vaalien välimaastoon.

Oman kunnan edustajan saamisesta maakuntavaltuustoon voi tulla valitsijalle omaa puoluekantaa ja tavanomaisia aiempia valintaperusteita merkittävämpi painoarvo maakuntavaaleissa, arvioi kuntavaaleja tutkinut dosentti Sami Borg Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulusta.

– Meillä on paljon pieniä ja keskisuuria kuntia, joissa tulee olemaan kiikun kaakun, onko mahdollista saada kunnan omaa edustajaa maakuntavaltuustoon. Jos tämä nousee hyvin keskeiseksi aiheeksi joissain kunnissa, se voi vaikuttaa hyvin merkittävästi äänestysperusteisiin, Borg sanoo.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisin Borgin tekemän kuntavaaleja 2017 tarkastelleen tutkimuksen maanantaina.

Tutkimuksen mukaan kuntavaaleissa äänestyspäätökseen vaikuttivat kutakuinkin samat syyt kuin eduskuntavaaleissa 2015: ehdokkaan puoluekanta, kyvykkyys hoitaa asioita, luotettavuus sekä ehdokkaan näkemykset ja kannanotot. Näiden tekijöiden yli voi siis mennä Borgin mukaan kunnan asema.

– Vaikka maakunnan tehtävä on katsoa kaikkien maakunnan kuntien parasta tasapuolisesti, monissa kunnissa ajatellaan, että politiikka on politiikkaa ja jos ei kunnan edusmiestä tai edusnaista ole maakuntavaltuustossa, ei saada kunnan haluamaa politiikkaa.

Vaaliviestinnän ristiriita

Kuntavaaliviestinnän kannalta Borg pitää asetelmaa kuntavaaleissa hankalana: samaan aikaan käydään valtakunnallista kisaa äänestäjistä ja pitäisi pärjätä paikallisesti 297 kunnassa.

Tutkimuksen mukaan äänestäjät kaipaavat enemmän tietoa alueellisista asioista kuin valtakunnallisista.

– Lähes joka toinen vastaaja katsoi valtakunnallisten asioiden painottuneen vaaliviestinnässä paikallisten asioiden kustannuksella.

Maakuntavaaliviestinnässä suuri haaste on tehdä vaaleja tunnetuksi. Soten siirtyminen kunnasta maakuntaan voi Borgin mukaan lisätä maakuntavaalien kiinnostavuutta.

– Terveys ja terveydenhuolto kiinnosti kansalaisia kuntavaaleissa eniten. On kaikki syy odottaa, että nämä teemat kiinnostavat kansalaisia edelleen.

Borgin mukaan ikäryhmien ja erikokoisten kuntien välillä on eroja siinä miten äänestäminen koetaan velvollisuudeksi.

Tutkimustulosten mukaan ehdokkaat tunnettiin parhaiten alle 10 000 asukkaan kunnissa. Niissä myös äänestettiin muuta maata aktiivisemmin. Ero äänestysaktiivisuudessa 40 000–90 000 asukkaan kuntiin oli merkittävä, lähes yhdeksän prosenttiyksikköä.

Suuremmissa kaupungeissa vain joka neljäs tuntee ehdokkaan jota äänestää.

Borgin mukaan nimenomaan nuorissa ikäryhmissä kunnan koko vaikuttaa ja pienemmissä kunnissa nuoretkin saadaan velvollisuusnormin omaksumiseen.

– Jos yhteisöllisyys heikkenee, se voi johtaa siihen että myös osallistumisherkkyys heikkenee, Borg pohtii.

Tutkimuksessa selvitettiin äänestämistä ja äänestysperusteita kuntavaaleissa 2017. Tutkimus perustuu pääosin valtakunnalliseen kyselyyn, johon vastasi 1 726 suomalaista. Kyselyn toteutti Kantar TNS.

Katso Sami Borgin haastattelu Kunta.tv:stä:
(klikkaa kuvaa, pääset videonäkymään)

Videon voit katso myös Kunta.tv:ltä >>

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*