Kunnanjohtajien kokema häirintä ja stressi ovat lisääntyneet selvästi - kolme neljästä arvioi silti työkykynsä hyväksi
Kunnan poliittisen johdon tuki on kunnanjohtajalle ratkaisevan tärkeää työssä jaksamisen ja työssä onnistumisen kannalta, sanoo Rinna Ikola-Norrbacka. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunnanjohtajien kokema häirintä on lisääntynyt selvästi Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n toteuttaman kuntajohtajien työhyvinvointia kartoittaneen tutkimuksen mukaan.
Kun vuonna 2018 tehdyssä edellisessä selvityksessä 41 prosenttia vastanneista ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, uuden tutkimuksen mukaan näitä kokemuksia on tasan puolella (50 prosenttia) vastanneista.
Asiaton uhkailu mediassa on edelleen selvästi yleisin häirinnän tai uhkailun tapa ja sen osuus on kasvanut 61 prosentista vuoden 2018 kyselyssä 76 prosenttiin vuonna 2021. Tähän kategoriaan mahtuvat niin sosiaalinen media kuin printtilehtien mielipide- ja tekstaripalstat sekä digilehtien kommentointipalstat.
Päätösten vastustamista pidetään yleisimpänä syynä häirinnälle tai uhkailulle ja sen osuus kasvanut 50 prosentista 68 prosenttiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Sanallista uhkailua, huutoa tai aggressiota ilmoittaa kokeneensa 39 prosenttia vastanneista. Uhkauksia sähköisesti on saanut 37 prosenttia vastanneista, sosiaalisessa mediassa ja puhelimessa uhkailua on kokenut kolmannes vastanneista.
Häirintää kokevat etenkin yli 40-vuotiaat kunnanjohtajat, naiset, vakituisessa työsuhteessa olevat sekä pidempään työssään olleet. Suomenkieliset kuntajohtajat kohtaavat häirintää useammin kuin ruotsinkieliset. Selvästi eniten häirintää on yli 50 000 asukkaan kaupungeissa.
Some raaistunut
Suomen Kuntajohtajat ry:n varapuheenjohtaja, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka ei ole erityisen yllättynyt lisääntyneistä häirinnän kokemuksista.
– Toimintakulttuuri kunnissa ja tässä työssä on raaistunut. On monta eri muutosta tapahtumassa koko ajan.
Merkittävä rooli tilanteessa on sosiaalisella medialla, Ikola-Norrbacka sanoo. Somessa on helppo maalittaa paitsi kuntajohtajia myös johtavia luottamushenkilöitä. Tieto liikkuu somessa nopeammin kuin kunnan virallisessa tiedotuskanavassa, ja myös väärä tieto voi päästä valloilleen.
-Kun pallo lähtee pyörimään, sitä on todella vaikea saada pysähtymään. Pienestäkin asiasta voi lähteä epäluottamus, jolloin pitäisi olla todella nopeasti hereillä ja vuorovaikutuksen kautta saada asioita korjattua viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä.
-Missään kunnassa ei ole resursseja perata some-keskustelua ja korjata asiavirheitä. Kun tiedot pääsevät somen kautta leviämään väärinä, vaikka niitä korjaisi ne jäävät olemaan, Ikola-Norrbacka sanoo.
Pelisääntöjä toivotaan
Suomen Kuntajohtajat ry on vastikään esittänyt Kuntaliitolle toiveen, että somen tuomaan paineeseen luotaisiin yhteiset pelisäännöt, jotta voitaisiin suunnilleen määrittää, missä kulkee raja, mitä julkisessa virassa olevalle voi sanoa, mitä tämän pitää jaksaa ottaa vastaan.
Yhteisesti sovittu ohje luultavasti alentaisi kynnystä tuoda koettua häirintää esiin ja keskustella siitä, kuntajohtajat uskovat.
-Se olisi myös uusien valtuutettujen etu, että sellaista keskustelua käytäisiin, Rinna Ikola-Norrbacka muistuttaa.
Kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta pitää ajatusta hyvänä. Majavan mukaan pelisääntöjen laatimista ”pohditaan vakavasti”.
Majavakaan ei pidä häirinnän kokemusten lisääntymistä yllättävänä.
-Kun puheet laajemmallakin mittakaavalla niin sanotusti kovenee ja estoja poistuu sanoa julkisesti tai suoraan toiselle ihmiselle sellaista, mitä ei ole ennen sanottu, ylilyönnit lisääntyvät. Ja monesti nämä puheet kohdistuvat kunnanjohtajiin.
Kuka vielä haluaa kuntajohtajaksi?
Tutkimuksen mukaan reilu kolmannes vastanneista oli harkinnut paljon siirtymistä toiseen kuntaan, muualle julkisella sektorilla tai yksityiselle sektorille. 46 prosenttia vastanneista oli harkinnut paljon siirtymistä pois nykyisestä tehtävästään.
Kuntajohtajien kohtaamien vaikeuksien lisääntyminen on Rinna Ikola-Norrbackan mukaan huolestuttavaa. Vaikka toistaiseksi virkoihin riittää päteviä hakijoita, työhyvinvoinnin heikkeneminen voi johtaa siihen, että pätevät kyllästyvät ja vaihtavat alaa.
-Kuka pistää itsensä likoon ja hakeutuu tällaisiin hommiin, jos se on koko ajan vaikeampaa? Ikola-Norrbacka pohtii.
Hän korostaa kuntajohtajan työn kokonaisvaltaisuutta. Työaika on käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa.
-Kuntajohtajien jaksamiseenkin on pakko kiinnittää huomiota.
Jarkko Majava muistuttaa, että epäasiallisen käytöksen lisääntyminen tuo riskin, että päteviä hakijoita ei välttämättä tulevaisuudessa ole yhtä paljon kuin nyt.
-Häiriökäyttäytymiseen on syytä puuttua varhaisessa vaiheessa, eikä voi ajatella että se kuuluu hommaan. Arvostelua ja kritiikkiäkin pitää pystyä sietämään, mutta ei epäasiallista käytöstä.
Stressi lisääntynyt, intoa riittää silti
Stressiä kokee nyt selvästi useampi kuntajohtaja kuin vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan. Kun tuolloin melko paljon tai erittäin paljon stressiä koki 19 prosenttia vastaajista, nyt paljon stressaantuneita on 32 prosenttia.
Runsas kolmannes eli 38 prosenttia kokee jonkin verran stressiä. Ei lainkaan tai vähän stressiä kokee noin kolmannes vastanneista (32 prosenttia).
Tekemättömien töiden painetta koki peräti 90 prosenttia vastanneista, 79 prosenttia kokee laiminlyövänsä kotiasioita viikoittain.
Harvempi kuin joka toinen kuntajohtaja kokee, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaa jaksamista tukevia valintoja.
Rinna Ikola-Norrbacka toivoo itse välttyvänsä työssään kyynistymiseltä, josta kokeneet kollegat välillä vitsaillen varoittelevat.
Osa työssä viihtymisen haastetta on Ikola-Norrbackan mukaan se, haluaako ihminen tunnustaa, että menee huonosti tai on vainon tai kiusaamisen kohteena.
-Kuinka moni uskaltaa sanoa sen ääneen, koska heti voi tuntua, että on epäonnistunut tai huono kuntajohtaja, kun on vaikeaa?
Työhyvinvointi hyvä, vaikka heikentynyt
Kolme neljästä kuntajohtajasta arvioi työkykynsä olevan melko hyvä tai erittäin hyvä työn henkisten vaatimusten kannalta.
Työkykynsä arvioi hyväksi pienempi osuus kuin edellisessä kyselyssä vuonna 2018. Tuolloin työkykynsä arvioi melko hyväksi tai erittäin hyväksi 82 prosenttia vastanneista, nyt 76 prosenttia.
Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan kuntakentän muutos sekä koronavirukseen liittyvät poikkeusajat ovat olleet työteliäitä ja raskaita myös kunnan johtamisen kannalta.
– Kunnat ja kuntajohtajat ovat selvinneet poikkeavasta ajasta hienosti, mutta kuormitusta se lisää, Karhunen sanoo tiedotteessa.
Rinna Ikola-Norrrbacka sanoo turnausväsymyystä olevan, mutta toisaalta hyvä keskusteluyhteys omiin luottamushenkilöihin auttaa merkittävästi.
-Kun tulee ongelmakohtia, tiedät, että voi soittaa ja ollaan ikään kuin yhdessä pohtimassa asioita. Se on tosi tärkeä voimavara tässä työssä, muutenhan on käytännössä ihan yksin.
-Johtoryhmä on jokaisen johtajan tukena, mutta ei se riitä. Tarvitaan myös poliittinen tuki.
Yhteiseen hiileen puhaltaminen on edelleen ainoa oikea lääke kaikkeen, myös kunnan kehittämiseen, Ikola-Norrbacka korostaa.
Tässä on myös tärkein avain kuntajohtajan työhyvinvoinnin ja työn vetävyyden ylläpitoon, sanoo Jarkko Majava.
-Keskeisin kysymys on ammatillisen johdon ja poliittisen johdon avoimen vuorovaikutuksen säilyminen ja ylläpitäminen. Jos näyttää, että rupeaa tulemaan liikaa virkajohdon suuntaan arvostelua ja epäasiallista käytöstä, esimiesten pitää olla valppaana ja tarvittaessa kunnanjohtajan tukena.
Vuodenvaihteessa tehtyyn tutkimukseen vastasi 169 kuntajohtajaa. Vastausprosentti oli 55. Tutkimuksen toteutti Kuntaliitto yhteistyössä Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n kanssa. Vastaava tutkimus on toteutettu vuodesta 2007 lähtien noin kahden vuoden välein.
Lue myös:
Kuntajohtajien erot jatkuvat – Mars lähtee Keuruulta luottamuspulan takia
Miksi Suomen Kuntajohtajat ry ei ole tehnyt etukäteen asialle vuosikausiin mitään?