Kunnanvaltuustojen puheenjohtajina ennätysmäärä naisia – ”rohkeus lisääntynyt”
Mari Puoskari, vihr., oli viime kaudella Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Nykyinen puheenjohtaja on Tuuli Kousa, vihr. (Kuva: Ville Miettinen)
Naisten osuus kunnanvaltuustojen puheejohtajista on nyt yhtä suuri kuin naisten osuus valtuutetuista. Sukupuolella ei sinänsä ole väliä, vaan tehtävään valitaan sopivin henkilö, sanoo Kotkan valtuuston puheenjohtaja Marika Kirjavainen.
Kuntien valtuustoihin on valittu naispuheenjohtajia ennätyksellisen paljon, käy ilmi Kuntaliiton selvityksestä, joka kattaa kaikki Manner-Suomen 295 kunnan ykköspuheenjohtajat. Kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Osuus on sama kuin kuntavaaleissa valituiksi tulleiden naisten osuus kaikista valtuutetuista.
Naisten osuus valtuuston puheenjohtajista nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna 11 prosenttiyksikköä.
– Naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista on noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien, jolloin se oli 16 prosenttia. Tämän vaalikauden alussa naispuheenjohtajien osuus on saavuttanut valtuustoon valittujen naisvaltuutettujen osuuden, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Useimmissa isoista kaupungeista nainen on valtuuston puheenjohtajana: Helsingissä Tuuli Kousa, vihr., Tampereella Anna-Kaisa Ikonen, kok., Turussa Elina Rantanen, vihr., Kuopiossa Sari Raassina, kok., Lahdessa Milla Bruneau, kok., Porissa Krista Kiuru, sd., ja Jyväskylässä Riitta Mäkinen, sd. Jyväskylässä koko puheenjohtajisto on naisia, 1. varapuheenjohtaja on kokoomuksen Tuulia Kuntsi ja 2. varapuheenjohtaja on vihreiden Tuija Mäkinen.
Yksi naisen puheenjohtajakseen valinnut valtuusto löytyy Kotkasta. Viime kaudella Kotkan valtuustoa johti ensimmäistä kertaa nainen, demarien Nina Brask ,ja tällä valtuustokaudella puheenjohtajana on kokoomuksen Marika Kirjavainen.
– Itse en ole koskaan ajatellut näitä asioita kovin vahvasti sukupuolen perusteella. Mielestäni vain etsitään oikeaa ihmistä oikeaan tehtävään, ja jossain vaiheessa selviää, oliko valinta onnistunut, Kirjavainen sanoo.
Hän arvioi, että naisten rohkeus on kasvanut vähitellen, ja toisaalta myös naiset saavat kannustusta tehtävään aiempaa enemmän.
– Naiset ovat usein paljon itsekriittisempiä ja miettivät ja pohtivat omia kykyjään, ajankäyttöään ja kokonaisuutta, joka on mahdollisuus antaa. Kun lähtee siihen tehtävään, haluaa tietysti tehdä sen mahdollisimman hyvin.
Viime valtuustokausi oli myös Kotkassa vaiherikas, ja Brask joutui toisinaan ojentamaan valtuutettuja näiden epäasiallisen käyttäytymisen vuoksi.
Kirjavainen uskoo, että alkava valtuustokausi on seesteisempi.
– Haasteita on aina, mutta mielestäni henki on nyt erilainen kuin viime kaudella. Meillä on ollut yhteistä tekemistä, sisäänajoa ja tulossa on koulutus- ja ryhmäytymispäivä elokuun lopulla. Pyrimme saamaan avoimemman ja keskustelevamman ilmapiirin.
Keskustalla leijonanosa puheenjohtajuuksista
Myös kunnanhallituksen puheenjohtajista aiempaa suurempi osuus on naisia, 31 prosenttia. Viime valtuustokaudella osuus oli 26 prosenttia.
Yhteensä 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajaksi on valittu nainen. Vastaavasti 121 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuutta hoitaa mies.
– Tasa-arvolain kiintiösäännös ei vaikuta puheenjohtajien valintaan, joten kuntien puheenjohtajiston sukupuolijakauma vaihtelee kuntakohtaisesti paljon, Pekola-Sjöblom toteaa.
Puolueista valtuuston puheenjohtajapaikkoja on eniten keskustalla, 48 prosenttia puheenjohtajuuksista. Kunnanhallituksista 59 prosentilla johtajana on keskustalainen. Osuus on kasvanut kahdesta edellisestä valtuustokaudesta.
SDP:llä valtuuston puheenjohtajien osuus on 22 prosenttia ja kokoomuksella 17 prosenttia. SDP:llä osuus on hieman kasvanut, mutta kokoomuksella on pysynyt suhteellisen samana vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta.
Kokoomuksella hallituksen puheenjohtajapaikoista on 16 prosenttia ja SDP:llä 15 prosenttia. Molemmilla osuudet ovat vähentyneet vuodesta 2009.
Valtuustojen puheenjohtajista 23 hoitaa myös kansanedustajan tehtävää. Hallituksen puheenjohtajana on kansanedustaja neljässä kunnassa (Kauniainen, Nurmijärvi, Savonlinna ja Vantaa)
Valtuuston puheenjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita, samoin kuin hallitusten puheenjohtajat. Nuorin valtuuston puheenjohtaja on Järvenpään 22-vuotias Eemeli Peltonen, sd., ja vanhin 76-vuotias Eino Saarikko, kesk., Pukkilassa.
Alle 30-vuotias valtuuston puheenjohtaja on kuudessa kunnassa: Asikkalassa, Järvenpäässä, Kajaanissa, Kuhmossa, Torniossa ja Urjalassa. Osuus on pysynyt saman suuruisena kolmena edellisenä valtuustokautena.
Hallitusten puheenjohtajista alle 30-vuotiaita on neljä (Iisalmi, Iitti, Inkoo, Turku).
Ikätiedot perustuvat ehdokasrekisteriin, johon on merkitty henkilön ikä vaalipäivänä 9.4.2017.
Kuntaliiton tilastopaketti puheenjohtajista
Aiheesta aiemmin:
Itsekritiikki jarruttaa naisten innokkuutta hakeutua kunnan johtoon
Vuonna 2017 ei pitäisi olla uutisen arvoinen asia kuinka paljon on naispuheenjohtajia.
Jokainen saakoon arvostusta ja arvostelua osakseen täysin riippuen teoista, ei sen johdosta minkälaisilla suvunjatkamisvälineillä on siunaantunut.
Tilastoissa on erhe.
Jyväskylässä hallituksen pj. on vihreä nainen.