Kunnilla iso vastuu seuraavista vaaleista
Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin kuvailee vaalien järjestämisen olevan kunnille arjen demokratiatyötä. Kuva: Jouni Lampinen
Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin avasi vaalikustannuksia Kuntamarkkinoilla keskiviikkona.
Lähtökohtaisesti kaksien vaalien järjestäminen samanaikaisesti tuo lisää kustannuksia, mutta ei sentään kaksinkertaista niitä. Vaalilain mukaisesti hyvinvointialue korvaa kunnalle ne kustannukset, jotka aiheutuvat pelkästään aluevaaleista.
– Kuntaliiton, oikeusministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisen suosituksen mukaan korvaustaso on 1,4 euroa äänioikeutettua kohti. Kunta ja hyvinvointialue voivat luonnollisesti myös sopia toisin, kertoo ida Sulin.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti 13. huhtikuuta ensi vuonna. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kunnanvaltuustoihin ja aluevaaleissa aluevaltuustoihin. Niissä päätetään hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Helsingissä äänestetään vain kuntavaaleissa, koska Helsinki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta vastaa Helsingin kaupunki.
Mistä kustannukset muodostuvat?
Mistä vaalien kustannukset sitten muodostuvat? Kuntavaaleissa hintaa tulee vaalitoimitsijoista, joita tarvitaan vaalipäivänä, ennakkoäänestyksessä sekä koti- ja laitosäänestyksessä.
Myös ennakkoäänten tarkastus ääntenlaskenta ja äänten tarkastuslaskenta maksavat. Äänestyspaikoille ja niiden varustelulle tulee hintalappu. Lisäksi ainakin vaaleihin liittyvä tiedotus maksaa oli kyse kuntavaaleista tai aluevaaleista.
Ääntenlaskenta ja ennakkoäänien tarkastus vaativat lisää voimavaroja kuten myös mahdolliset aluevaaleihin liittyvät lisäkalustetarpeet.
Paljonko on paljon?
Ida Sulin kertoo, että korvaustapa voi olla yksinkertainen. Kuntaliiton, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön suosituksen mukaan kunnalle maksetaan tietty korvaussumma per äänioikeutettu.
Kunnittain kustannukset jonkin verran vaihtelevat esimerkiksi sen vuoksi, montako ehdokasta vaaleissa on ja paljonko kunnan alueella on äänioikeutettuja.
Ida Sulinin mukaan suurin osa henkilöstökulujen lisäyksestä aiheutuu siitä, että on vaikkapa tiettyjä määräaikoja, jotka pitää noudattaa kunnassa esimeriksi ääntenlaskennassa.
– Nyt pitää siis laskea samassa ajassa kaksien vaalien äänet ja tämä tarkoittaa, että tarvitaan paljon enemmän väkeä laskemaan. Äänitoimitsijoita tarvitaan isoimmissa kaupungeissa lisää, jotta ehditään käydä kaikki paikat läpi. Äänestyspaikkoja ei voi hirveästi vähentää, pikemmin lisätä, jotta ei tule kovasti jonoja ja ihmisille taataan todellinen pääsy äänestämään.
Tulevissa vaaleissa kunta hoitaa molempien vaalien käytännön järjestelyt, joten esimerkiksi äänestyspaikalla on oltava molempien vaalien listat ja uurnat.
Valtionkonttorin tietojen mukaan vaalien järjestäminen on viime vuosina maksanut kunnille noin 3,5–6 euroa per äänioikeutettu. Oikeusministeriön kertakorvaus on ollut 2,4 miljoonaa euroa.
Valtion laskennallinen korvaus kunnille vaalien järjestämisestä kattaa tätä nykyä noin 40 prosenttia todellisista kustannuksista tavallisissa yksinkertaisissa vaaleissa.
– Suurin osa vaalien järjestämiseen liittyvistä kustannuksista kannetaan kunnissa itse. Tämä on kuntien näkökulmasta arjen demokratiatyö.
Juttua muokattu 19.9. kello 16.02: Poistettu otsikosta jälkimmäinen osa.