Puheenjohtajan nuija ja tietokoneen hiiri ja näppäimistö valtuustosalissa.
Kunnallisessa päätöksenteossa joudutaan välillä tasapainoilemaan sananvapauden ja henkilötietojen suojan välimaastossa.

Kunnat ovat paljon vartijoina, kun ne käsittelevät päätöksenteossaan tarvittavia yksityisten ihmisten henkilötietoja. Pääsääntöisesti ylilyönneiltä ja laiminlyönneiltä on vältytty, vaikka kuntien käytänteissä asioiden hoitamisessa on suuria eroja.

Viime vuosien suurin muutos henkilötietojen käsittelyssä tapahtui, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi toukokuussa 2018. Tämän asetuksen rinnalla sovelletaan kansallista tietosuojalakia, joka täsmentää ja täydentää EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.

Tietosuojalaissa säädetään muun muassa eräistä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä erityistilanteista, kuten sananvapauden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamisesta. Salassa pidettävät henkilötiedot on puolestaan säädetty julkisuuslaissa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



-Viranhaussa esimerkiksi soveltuvuusarviointien tulokset ovat salassa pidettäviä tietoja. Samoin hakijan perhetiedot. Toisaalta perhe-elämällä nyt ei muutenkaan ole mitään tekemistä viran täyttämisen kanssa, eikä niiden tietojen käsittely ole tarpeen päätöksenteon yhteydessä, toteaa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.

Julkisoikeuden asiantuntija korostaa, että moni päätösasiakirja ja sen liitteet ovat julkisia, vaikka niitä ei kunnan nettisivuilta löytyisikään.

-Asiakirjan julkisuus ja julkistaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos jotain asiakirjaa ei ole julkistettu kunnan toimesta, niin sen saa kyllä tietopyynnöllä kunnalta, mikäli asiakirja on julkinen, Tomi Voutilainen muistuttaa.

Julkisuus ja julkistaminen ovat eri asia

Sodankylän kunta on poistanut kokonaan julkisesta tietokannastaan kunnanjohtajan valintaa koskeneen pykälän viime marraskuulta. Tosin linja kunnassa on henkilötietojen suhteen ollut sama jo edellisenä vuonna, jolloin kunnanjohtajaa oli edellisen kerran valittu. Tuotakaan päätöstä ei kunnan nettisivuilla vieraileva enää löydä.

Kuntalehden toimitus sai puuttuvan pykälän liitteineen tietopyynnön jälkeen, eikä tekstistä mitään salattavaa paljastunut. Tässä esimerkkitapauksessa professori Voutilainen näkee toimitun virheellisesti.

-Siinä tapauksessa on toimittu ihan virheellisesti. Mitään tarvetta pykälän poistamiselle ei ole ollut. Joka tapauksessa vähintään otsikkotasolla pitää näkyä, mitä asiaa kyseisessä pykälässä on käsitelty. Lisäksi pitää ilmoittaa, millä perusteella päätöksen poistaminen on tehty ja mistä päätöstä voi tiedustella, professori Tomi Voutilainen painottaa.

Tapauskohtainen harkinta tarpeen

Viranhaltijoiden päätösten julkaisemisessa on vielä suurempi kirjo. Osassa kunnissa päätökset ovat sellaisenaan näkyvissä vuosikaudet, osassa on nimet peitettynä ja osa kunnista poistaa viranhaltijapäätökset nettisivuiltaan sen jälkeen, kun tehty päätös on saanut lainvoiman. Joidenkin kuntien kohdalla epäilyttää, että julkaistaanko viranhaltijapäätöksiä lainkaan.

Voutilaisen mielestä lyhyt esilläoloaika ei ole lainvastainen, mutta julkaisuajan pituutta tulisi harkita tapauksen mukaan.

-Näinkin voidaan toimia. Rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyvät päätökset taas voisivat olla nähtävillä pidempään, jotta muut näkevät kuinka alueella toimitaan. Tosin osa kunnista pitää päätöksiä luettavissa vuosikaudet nimineen kaikkineen. Jos päätös koskee sisävessan rakentamisesta, niin henkilötietojen esillä olo ei ole tarpeen kyseisen päätöksen yhteydessä, arvioi Tomi Voutilainen.

Suomalaisesta mediasta Kuntalehti seuraa kattavimmin kunta-alan johtavien virkojen täyttämisvaiheet. Välillä on esitetty arveluja siitä, täyttääkö lehden nettiarkisto jo laittoman henkilörekisterin tunnusmerkistön.

-Uutisarkisto ei missään nimessä ole laiton henkilörekisteri. Se on journalistisin perustein kerättyä tietoja, joka palvelee yleisöä ja toimitusta. Sen laillisuudesta ei ole epäilystäkään, Voutilainen vakuuttaa.  

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kotikunnassani Joutsassa henkilötietojeni julkaisemista kunnan verkkosivulla käytettiin kiusaamismielessä. Pyysin perusturvalautakunnan jäsenenä talous- ja hallintojohtajalta tietoa siitä, paljonko eräälle firmalle maksetaan kunnan myöntämien palvelusetelien sähköisestä hallinnoinnista. Kyseinen virkamies julkaisi kielteisen päätöksensä kunnan verkkosivulla. Peruste oli ettei tietoja tarvitse antaa, koska se olisi vaatinut yhteenvetojen tekemistä. Kun reklamoin hänelle, hän kuitenkin lähetti kopion pyytämästäni yhdestä vuosilaskusta, muttei poistanut eikä muuttanut julkista päätöstään. Kyseinen virkamies ei ole koskaan muutoin julkistanut yhtään tekemäänsä päätöstä. Kantelin Tietosuojavaltuutetulle, joka siirsi asian Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tein samaan aikaan valituksen asiasta Hallinto-oikeuteen, joka päätti, että asia kuuluu tietosuojavaltuutetulle ja laskutti siitä 260 euroa. Näyttää siltä, että laillisuusvalvojillakin ovat pasmat sekaisin.

  2. Kyllä Joutsan naapurissa, Jyväskylässä, on paljon ihan tätä samaa ”kiusamieltä” ja ylimielisyyttä havaittavissa kunnan kaavoituksen, rakentamisen ja maankäytön sektoreilla sekä LSSAVI:n, K-S Ely:n ja Museoviraston sekä maakuntamuseon valmisteltavissa asioissa: kuntalaisille tärkeitä asioita ei julkaista – ei edes pyynnön jälkeen – mutta mielellään kunta kyllä levittelee ja jakaa ihan yksittäisten yksityisten kuntalaisten henkilökohtaisia tietosuojan alaisia asioita viranhaltijalta toiselle ilman palvelusuhdetta ko. yksityishenkilöön, eikä kunnan tietosuojavaltuutetullakaan ole asiaan mitään erityistä kommentoitavaa tai että se edes ”nuhtelisi” asiassa väärintekijöitä..

    Jää vaan nähtäväksi, miten sitten suu pannaan, kun tämän valtion X Oy:n listoilla olevien ”työhalukkaiden” työttämien sairauskertomuksia, potilasasiakirjoja ja muita henkilökohtaisia asioita jaellaan X Oy:stä ulos yksittäisille firmoille. Jyväskylässähän JYTE ja KSSHP tekevät näin jo mm. uniapneapotilaiden kohdalla, joiden potilastietoja siirrellään kysymättä hoidettavalta itseltään..

    Lähde

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/x-oy-tyollistaa-halukkaat-asianmukaisesti-todetun-sairauden-vian-tai-vamman-vuoksi-ja-jos-on-ilmeista-ettei-tyollisty-muuten/

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*