Kunta-asiat etenevät perustuslakivaliokunnassa
Perustuslakivaliokunta käsittelee tällä viikolla sekä sote-järjestämislakia että kuntalakia ja siihen liittyvä muita lakiuudistuksia.
Sote-järjestämislaista käydään valiokunnassa torstaina jatkettu valmistava keskustelu. Kun se saadaan päätökseen, valiokunnan sihteeri, valiokuntaneuvos Petri Helander kirjoittaa keskustelussa määriteltävien näkemysten perusteella lausuntoluonnoksen.
Valiokunta on koolla myös perjantaina, mutta lausuntoluonnos voi tulla valiokunnan käsittelyyn aikaisintaan seuraavalla viikolla, arvioi Helander.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen, sd., asettaa tavoitteeksi, että lasusunto valmistuisi 17. tai 18.2.
– Tässä tehdään merkittävää tulkintaa, jonka pitää kestää vuosikymmeniä. Siinä on vielä paljon mietittävää.
Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä toimittaa perustuslakivaliokunnalle tänään keskiviikkona kommenttinsa valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausuntoihin .
Perjantaina valiokunnan ohjelmassa on esitys kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Niistä on esillä lausuntoluonnos. Siitä käydään ohjelman mukaan yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen käsittely.
Koskinen arvelee, että lausunto valmistuu viimeistään ensi viikolla.
*
Juttua täydennetty klo 11.55. perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen kommenteilla.
Oikeuden päätls on oltava sellainen, että vuodesta 2010 lähtien toiminut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on toiminut yhtä aikaa sekä perustuslain 19 että 121 pykälän edellyttämällä tavalla:
Eksoten valtuusto on perustuslaillisesti itsehallinnollisten Etelä-Karjalan maakunnan asukkaitten valtuusto, jossa on ääni- ja päätösvaltaa:
1) Järjestämispäätökset: mitä, missä, millä tavoin, milloin; innovointi.
2) Budjetti- ja rahoituspäätökset.
3) Operatiiviset tuotantopäätökset.
Näitten kohtien vuoksi Etelä-Karjalan maakunnan kunnat ovat vapaaehtoisesti perustaneet sosiaali- ja terveyspiirin, koska itsehallinnollisesti voidaan vaikuttaa oman alueen asukkaiden sote-palvelujen sekä järjestämidpäätöksiin että ladkun suuruuteen.
Itsehallinnollisuus motivoi parantamaan ennaltaehkäiseviä lähiterveys- ja lähisosiaalipalveluja, nopean toiminnan ennaltaehkäisevää erikoissairaanhoitoa sekä tehokasta kuntoutusta.
Maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten itsehallinnollista asemaa ei voi ottaa pois.
Oikeudessa vastakkain ovat perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat ja perustuslain vastaiset hallituksen soten järjestämislakiesitys ja sote-rahoitus:
– Mammuttimainen 122-178 edustajan valtuusto, jossa Etelä-Karjalan Eksoten jäsenkunnilla ei ole yhdessä eikä erikseen niille perustuslain 121 pykälän mahdollistavaa itsehallintoa toteuttaa perustuslain 19 pykälää; ei ole ääni- eikä oäätösvaltaa järjestämispäätöksistä eikä laskun suuruudesta. Perustuslaillinen ongelma on tässä suhteessa sama kuin Petteri Orpon (kok.) sote- mallissa. Lisäksi on muita ongelmia.
Sosiaali- ja terveydenhuolto, aluekehitys, maakuntakaavoitus, pelastustoimi, toisen asteen ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja alueittain vielä lukuisa määrä muita tehtäviä, jotka järjestetään ja tuotetaan kuntien yhteistyönä. Yhteistyön organisointi on hyvin kirjava. Niiden tuottamien palvelujen vaikutus kansalaisten elämään on todella laaja ja merkittävä.
Päätöksenteko ei enää ole suhteessa tehtävien merkittävyyteen. Rahoitus on kaikissa omanlaisensa. Toiminnat edustavat kuntakentän taloudesta 60-80 prosenttia.
Olisikohan nyt viimeinkin aika uusia tulevaisuuden alue- ja paikallishallinto sellaiseksi, että siinä toteutuisivat demokraattinen päätöksenteko ja toimintojen rahoitus. Kuntien yhteistyöhön perustuvat järjestelyt törmäävät jatkuvasti paheneviin perustuslakiongelmiin. Perustuslaki antaa mahdollisuuden selkeäänkin hallintoon.