Kunta- ja aluedemokratia pohjalukemissa – edes päättäjät eivät ole sitä mieltä, että heillä on innostavia ideoita tulevaisuudesta
Tulevaisuusbarometri 2025 on Sitran teettämä kyselytutkimus, jossa tutkittiin 15–84-vuotiaiden mannersuomalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Kuva: Pixabay
Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan päätöksenteosta puuttuvat innostavat visiot ja pitkäjänteisyys.
– Jos mennään katsomaan kunta- ja aluedemokratiaa, luvut ovat aika karuja, Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti sanoo.
Vain 11 prosenttia kansalaisista kokee, että päättäjillä on innostavia visioita heidän hyvinvointialueensa tulevaisuudesta.
– Edes päättäjät eivät ole sitä mieltä, että heillä on innostavia ideoita alueen tulevaisuudesta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Päättäjistä vain 18 prosenttia kokee, että heillä on innostuvia ajatuksia oman hyvinvointialueensa tulevaisuudesta.
Myös kuntien päätöksentekoa katsottaessa ja kokiessa vallassa ovat kielteiset arviot, vaikka ne ovatkin alueisiin liittyviin verrattuna positiivisempia.
– Kun puhutaan tulevaisuudesta, puhutaan pitkästä aikavälistä, 10–20 vuoden aikajänteestä.
– Kyselyyn vastasi 733 päättäjää.
”Kiinnostava datasetti”
Sitran Tulevaisuusbarometri on järjestyksessään neljäs. Barometri julkaistiin jälleen kerran kuntavaalien alla.
– Tämä alkaa olla aika kiinnostava datasetti.
Melkein puolet suomalaisista ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinkuntansa tulevaisuudesta.
– Vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen.
Kansalaiset ja päättäjät ovat samaa mieltä myös siitä, että paikallis- ja aluetason päätöksissä ei huomioida pitkän aikavälin vaikutuksia riittävästi.
– Paikallinen ja alueellinen päätöksenteko Suomessa ei tällä hetkellä näyttäydy kansalaisille parempaa tulevaisuutta rakentavana poliittisena ja demokraattisena prosessina.
– Sen sijaan tuloksista piirtyy kuva lyhytjänteisenä hallinnointina, johon kuntien ja alueiden asukkailla on vain niukasti vaikutusmahdollisuuksia, Jukka Vahti kertoo.
Ruususen unta
– Ihmiskunnan tulevaisuus ei näytä ruusuiselta, Jukka Vahti arvioi kyselyyn annettujen vastausten perusteella.
Ihmiskunnan tulevaisuuden näkee nykyistä parempana vain 11 prosenttia suomalaisista.
Myös luottamus Suomen parempaan tulevaisuuteen on notkahtanut.
Suomen tulevaisuuden näkee nykyhetkeä parempana vain 18 prosenttia, ja pudotusta on edelliseen Tulevaisuusbarometriin verrattuna 11 prosenttiyksikköä.
– Oman asuinkuntansa tulevaisuuden huonommaksi näkevät useammin maaseutumaisissa kunnissa asuvat kuin kaupunkimaisissa kunnissa asuvat, Vahti sanoo.
Parempana tulevaisuuden näkee kaupungeissa asuvista joka neljäs ja maalla asuvista vain 18 prosenttia.
Nuoret luottavat edelleen
Vain 14 prosenttia suomalaisista arvioi oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi tai merkittävästi huonommaksi
Suomalaisten kiinnostus tulevaisuutta kohtaan on säilynyt neljättä kertaa tehdyn Tulevaisuusbarometrin mukaan korkealla tasolla.
Eri ikäryhmistä nuorille (15–24-vuotiaat) tulevaisuus näyttäytyy vanhempia ikäryhmiä parempana. Näin on ollut aikaisemmillakin kerroilla, kun Tulevaisuusbarometri on julkaistu.
Työpaikat kiinnostavat äänestäjiä
Kunta- ja aluevaaleissa suomalaisten äänestyspäätöksiin eniten vaikuttavat asiat ovat työpaikat.
Suomalaiset haluaisivat, että seuraavan 10 vuoden aikana syntyisi lisää työpaikkoja ja että lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi. Tärkeäksi koetaan myös hyvinvointivaltion säilyttäminen sekä kansallisen turvallisuuden varmistaminen.
Verrattuna vuoden 2021 kuntavaalien alla tehtyyn Tulevaisuusbarometriin äänestäjät näyttävät nyt olevan vähemmän varmoja siitä, mitkä asiat heidän äänestyspäätökseensä vaikuttavat.
Vain uusien työpaikkojen luomisen merkitys on aiheena selvästi nostanut merkitystään aiempaan verrattuna.
Jukka Vahti vastaa, että Tulevaisuusbarometrin vastaukset kerättiin joulu- ja tammikuun aikana. Se jää arvoitukseksi, miten tapahtumat sen jälkeen olisivat vaikuttaneet vastauksiin, hän myöntää.
Kyselyyn vastasi 3 226 kansalaista ja 733 päättäjää eri puolilta Suomea. Kyselyn toteutti Verian.
Synkimmät näkymät Etelä-Savossa
Alueellisesti suomalaisten suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ole isoja eroja, Sitra tiedottaa.
Sen sijaan arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta vaihtelevat.
Suomen maakunnista synkimmiksi tulevaisuuden näkymät arvioidaan Etelä-Savossa, jossa jopa puolet vastaajista näkee oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyhetkeä huonompana.
Positiivisimpia arviot ovat taas Pirkanmaalla, jossa 37 prosenttia kansalaisista näkee oman kunnan tulevaisuuden parempana ja vain neljännes huonompana.
Verrattuna edelliseen kuntavaalien alla tehtyyn, vuoden 2021 Tulevaisuusbarometriin, arviot asuinkunnan tulevaisuudesta ovat nyt pessimistisempiä melkein kaikissa maakunnissa.
Lue myös:
