Kuntalehden haastattelemat kuntajohtajat eivät sure hallituksen esittämän sote-mallin kaatumista. Heidän mielestään uutta ratkaisumallia ei pitäisi hätäisesti survoa läpi ennen eduskuntavaaleja.

Matti Mäkinen, Hankasalmen kunnanjohtaja:

– Perustuslakivaliokunta teki juuri oikean ratkaisun. Sote-lainsäädäntö kaipaa erityisesti rahoitusmallinsa ja erva-hallintomallinsa vuoksi vahvaa uudelleen harkintaa. Kukaan ei pysty tällä hetkellä osoittamaan, että nyt esillä oleva malli hillitsisi sote-kulujen kehitystä.

– Sote-uudistusta ei pidä missään nimessä sen monien epäkohtien ja arvioimattomien vaikutusten vuoksi runnoa läpi ennen vaaleja. Näin merkittävä asia ei voi olla poliittisten puolueiden ja STM:n arvovaltakysymys – mitä se jossain määrin eilisten kommenttien jälkeen näyttää olevan.

Sami Sulkko, Forssan kaupunginjohtaja:

– On hyvä, ettei asia edennyt. Toivottavasti koko sotessa otettaisiin aikalisä ja valmistelu aloitettaisiin uudelleen.

– Paras tulos olisi saavutettu, jos kuntarakenneuudistus olisi toteutettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Ja lisäksi erikoissairaanhoitopiirit fuusioitu erva-alueen kokoisiksi ja säädetty sairaaloiden työnjaosta.

– Demokratian ja asiakkaan sekä talouden kannalta paras malli on, että elinvoimaiset kunnat tuottaisivat laajasti palveluja yhden valtuuston ohjauksessa ja tuottaisivat myös sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät ovat aina lähtökohtaisesti huonoja vaihtoehtoja verrattuna vahvan peruskunnan malliin. Maakuntamalli olisi karmea sekin. Samoin valtiovetoinen malli.

Heikki Laukkanen, Juvan kunnanjohtaja:

– Toivon, että puoluejohtajat voisivat sopia siitä, että 19 tuotantoalueen rakenteesta pidettäisiin kiinni, olivatpa jatkovalmistelun muut elementit mitä hyvänsä. Pääkaupunkiseutu tarvitsee varmaan oman ratkaisunsa, mutta muualla tuotantoalueista tulisi pitää kiinni.

– Mielestäni esimerkiksi Etelä-Savossa kannattaa jatkaa maakunnallisen tuotantoalueen rakentamista, vaikka sote-ratkaisua ei tulisi koskaan. Kuntien on otettava asia omiin käsiinsä.

– Yksi polttava kysymys tässä on se, kuinka monet kunnat lähtevät nyt yksityistämisen tielle.

Lauri Lamminmäki, Kouvolan kaupunginjohtaja

– Perustuslakivaliokunnan lausunto oli sisällöltään odotettu ja hyvin pitkälle Kuntaliiton lausunnon ja kuntien omien näkemysten mukainen. Jatkossa olisi tärkeää ottaa perustuslakivaliokunnan viestit vakavasti. Tämä tarkoittaa laajapohjaista, parlamentaarista valmistelua, joka nojaa asiantuntijatyöhön ja joka arvioi uudistusta kokonaisuutena, järjestämis- ja rahoitusmallit sekä niiden vaikutukset huomioiden. Prosessissa tulee kuulla paitsi perustuslakivaliokuntaa, myös muita asianosaisia, etenkin kuntia.

– Turha hosuminen ei nyt auta. Kiireessä tulee vain ”sutta ja sekundaa”. Vaalien jälkeen kannattaisi harkita parlamentaarisen komitean perustamista. Tämä analysoisi kiihkottomasti muutaman vaihtoehdon kaikkine yksityiskohtineen ja toisi ne avoimesti keskusteluun. Keskustelun perusteella valittaisiin sitten se suomalainen malli, johon kaikki osapuolet voisivat sitoutua. Jos tavoitteena ovat kuntia suuremmat itsehallinnolliset alueet, arviointiin on pakko ottaa myös elyjen, avien ja maakuntaliittojen tehtävät.

– Kysymys on suomalaisen yhteiskunnan viime vuosikymmenten suurimmasta uudistuksesta . Suomalaiseen demokratiakäsitykseen istuu huonosti se, että päätöksiä tehdään suljettujen ovien takana poliitikkojen kabineteissa. Poliittisilla puolueilla tulisi olla kanttia kohdata sote myös vaalikentillä.

Antero Alenius, Hämeenkyrön kunnanjohtaja:

– Pääministeri lupasi kautensa alussa avointa hallintokulttuuria, mutta vieläkään ei ole tultu ulos kabineteista. Nyt olisi viisautta antaa kolmen viikon sijasta aikaa kolme kuukautta esittää uutta ratkaisumallia. Kunnat, sote-ammattilaiset, tiedeyhteisöt ja yksitynen sektori voisivat esittää, miten perustuslakivaliokunnan ehdot täyttävä malli rakennettaisiin.

– Ehdotusten perusteella parlamentaarinen valmistelu tuottaisi lakiehdotuksen, joka lähetettäisiin kunnille lausunnolle. Sen jälkeen aikaansaataisiin toimiva malli, eikä vain poliittista ja onttoa linjauspaperia. Aika kuluisi vuoden loppuun, mutta lopulta olisi malli, jonka toteutukseen voitaisiin lähteä laajalla yhteisymmärryksellä.

– Kaatuneessa mallissa suurin virhe oli rahoitusmallin kohtuuttomuus ja kannustavuuden puute. Ohjauksen, järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen eriyttämisellä pilkotaan kokonaisuus.

– Edullisesti toimineiden kuntien kustannusten kasvattaminen ja kalliiden palkitseminen ei kestävyysvajetta korjaa. Neljän hallinnollisen tason fuusio- ja harmonisiointikustannukset vievät mahdollisetkin tehostamishyödyt. Mallin kaatuminen oli tuottavuuskehityksen kannalta pelastus.

– Hämeenkyrössä uudistusselvitysten aika on käytetty oman toiminnan kehittämiseen.  Vain sairaanhoitopiirin pomo pystyy sanomaan, että sote-viivästys estää oman kehittämisen. Kunta ei voi laskuttaa ketään, joten kehittämistä on tässäkin ajassa jatkettava.

Jussi Teittinen, Heinolan kaupunginjohtaja:

– Sote-lain valmistelussa keskityttiin liiaksi hallintoon ja rakenteisiin. Rahoituksen ja toiminnan tarkastelu jäi sivuun. Näin hajanaisesti ei valmistelua voi tehdä, vaan kaikkia osa-alueita on kuljetettava yhdessä.

– Lakia ei kannata nyt kiireessä parsia kasaan ennen vaaleja, vaan se on tehtävä huolella uuden valmistelun kautta. Täytyy muistaa, että uudistuu tavallaan etenee koko ajan, sillä kunnat voivat aivan hyvin jatkaa maakunnallisten tuotantoalueiden valmistelua.

Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunginjohtaja:

– Voimme olla tyytyväisiä siihen, että perustuslakivaliokunnan lausunto totesi nykyisen lakiesityksen rahoitusmallin myös perustuslakinäkökulmasta kelvottomaksi.

– Olisi kohtuullinen ihme, jos lakiesitys saataisiin nyt kolmessa viikossa lailliselle tolalle. Sitä yritetään, ja yritykselle voi toivottaa onnea, mutta tuloksena ei saisi olla esitys, jossa muodollista lainmukaisuutta etsitään toiminnallisten näkökulmien kustannuksella. Valiokunta edellytti myös – varsin perustellusti – kuntien uutta kuulemista, ja silloin asia ainakin lykkääntyisi vaalien yli.

– Asian merkityksen huomioon ottaen uusi parlamentaarinen valmistelu, jota valiokunta myös suositteli, tuntuisi perustellulta. Hyvä tulos on tärkeämpi kuin runnominen.

Tuomas Lohi, Kempeleen kunnanjohtaja

– Perustuslakivaliokunnan kannanotto on perusteellinen kokonaisanalyysi sote -laista. Lausunnossa nostetaan esille ehdotetun lain keskeiset ja isot ongelmat, joihin on etsittävä ratkaisut ennen lain hyväksymistä.

– Lakia ja sen sisältämää ajatusta uudistuksesta ei missään tapauksessa saa runnoa läpi, vaan on oltava malttia katsoa kokonaisuutta ja käyttää harkintaa parhaan lopputuloksen löytämiseksi. Voi olla, että pelkkä asennon korjaus ei nyt riitä, vaan tarvitaan kokonaan uuden asennon ottamista.

Olli Riikonen, Tohmajärven kunnanjohtaja

– Ennakkoarvioiden pohjalta peruslakivaliokunnan kannanotto ei yllättänyt. Myönteistä on se, että kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojaan suhtaudutaan vakavasti, eikä sitä tallota suuressakaan poliittisessa paineessa.

– Parempi tehdä kunnollinen malli kuin runnoa aikataulupaineissa huono läpi. Rahoitus- ja päätöksentekomalli on korjattava. Ruotsin mallin mukainen vaaleilla valittava maakuntahallinto, jolla on verotusoikeus, ratkaisee ongelmat. Erikoissairaanhoidon työnjakoon lienee pakko antaa valtiolle nykyistä vahvempi ohjausvalta.

 

Antti Rantakokko, Salon kaupunginjohtaja:

– Maltti on nyt valttia. Uusi valmistelu on tehtävä huolellisesti eri vaihtoehtoja punniten. Yksi vuosi lisää tämän luokan kysymyksen kanssa ei ole paha asia, jos saadaan aikaan uudistus, jonka kanssa voidaan elää.

– Uudessa valmistelussa pitää miettiä myös sitä vaihtoehtoa, että sosiaalitoimi jäisikin kunnille. Sosiaalitoimessa on paljon palveluja, jotka olisi hyvä pitää lähellä kuntalaisia.

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tässä SOTEssa ei ole enää mitään tolkkua: koko SOTE on mennyt maitohapoille. Hallituksen näkökulmasta tarkasteltuna näyttää tärkeältä, että pääministeri on topakkaa ja peruspalveluministeri saa selittää.

    SOTE-kehykset on rikottu jo useaan kertaan, siis hallituksen toimesta. Kaikki on kesken monestakin näkökulmasta: demokratia, itsehallinto ml. perustuslaki, rahoitus, ym…

    Ainoastaan hallituksen mielikuvissa kaikki alkaa olla valmista. Tämä jos mikä on valtapolitiikkaa. Miksi oppositio lähti tällaiseen SOTE-soppaan mukaan?

  2. Vuonna 2010 vapaaehtoisesti perustettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ei tarvinnut aikaa 12 vuotta aloittaakseen toimintansa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*