Kuva: Ville Miettinen
Nuorena pitääkin miettiä työyuran suuntavaihtoehtoja, sanovat Johanna Luukkonen (vas.) ja Tanja Matikainen.

Useat kunnanjohtajat pitävät melko yllätyksettömänä sitä, että noin puolet kunnanjohtajista harkitsee alanvaihtoa.

Alanvaihtoaikeet kävivät ilmi vastikään julkaistusta kuntajohtajien työhyvinvointikyselystä.

– Ei suoranaisesti yllättänyt, koska siellä on aika paljon nuoria kuntajohtajia, sanoo Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen.

– Jos joku sanoisi että on koko loppuelämänsä jossain tietyssä paikassa, sekin olisi aika huolestuttavaa. Nuoren pitää miettiä, mitä se tulevaisuudessa haluaa tehdä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Lähes 70 prosenttia vastanneista alle 40-vuotiaista kunnanjohtajista ilmoitti harkitsevansa alan vaihtoa.

Samaa mieltä Luukkosen kanssa on Janakkalan kunnanjohtaja Tanja Matikainen; nuoret ylipäänsä miettivät, onko nykyinen työ nyt se loppulämän kestävä.

– Ja varmaan ihan kaiken ikäiset miettivät jossain vaiheessa, olisiko muita mahdollisuuksia olemassa.

Tämä on suuri osuus muttei välttämättä erityisen huolestuttava, Matikainen arvioi.

– Kannattaisi miettiä, mistä se johtuu, Luukkonen sanoo.

Hän muistuttaa, että kunnanjohtajan johdettavien ja kanssakäymisen skaala on laaja: henkilöstö, kuntalaiset, yritykset ja luottamushenkilöt. Tämä on paljon haastavampaa kuin esimerkiksi pelkkä henkilöstön johtaminen, Luukkonen sanoo.

– Se ei välttämättä ole helppoa. Ja se, että sietää ja kestää että on aina tikun nokassa, se ei ole kaikille sopiva rooli. Ehkä nimenomaan nuorena pitää käydä se keskustelu, että onko tämä minun paikkani.

Yllätyksen sijaan alanvaihtoaikeiden yleisyys aiheuttaa surullisen tunteen, sanoo Hartolan kunnanjohtaja Merja Olenius.

– Se kertoo paljon kuntajohtajan työn arvostuksesta. Nuoret joilla on paras koulutus ja paras katse nykyaikaan, näkevät, että tämä ei tarjoa sellaisia mahdollisuuksia kehittää itseään ammatillisesti tai menestyä näissä tehtävissä. Kun kuntademokratia on vuoropuhelua poliittisten päättäjien ja virkamiesten välillä, on huolestuttavaa että näin on.

– Yksityinen puoli ja yrityselämä on ammattijohdon kehittämää toimintaa. Julkinen puoli on pikkusen perässä, koska päätöksentekotapa on niin heterogeeninen, Olenius sanoo.

Lähtöaikeet kertovat kuntajkohtajan työn arvostuksesta; nuoret eivät näe riittävästi kehittymismahdollisuuksia, arvioi Merja Olenius.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina muistuttaa, että ylipäätään kuntajohtajien tyytyväisyys ja sitoutuminen olivat aika hyvällä tasolla.

– Se oli myönteinen yllätys tämän myllerryksen keskellä.

Reina arvelee, että kyseessä saattaa olla yleisempi trendi.

– Ehkä yhä useammat yhä enemmän miettivät, mitä tekisivät työelämässään.

– Kuntajohtaminen on ammattimaistunut johtamistehtävänä. Se ei ole enää elämäntehtävä jossa sitoudutaan yhteen kuntaan, vaan toimitaan monessa kunnassa ja johdetaan monentyyppisiä kuntia ja toimitaan eri sektoreilla. Luulen että se on enemmän urasuunnittelua joka kuuluu tähän aikaan.

Nuoret uudet kunnanjohtajat Miira Raiskila ja Juha Herrala ovat erittäin tyytyväisiä uuden uransa alkutaipaleeseen. Katso video:
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*