Kuntajohtajien erokorvauksissa paljon vaihtelua – Kuntalehti kävi läpi 23 johtajasopimusta
Kuva: Sonja Eloranta
Kuntajohtajien puheenjohtaja Kari Karjalainen ei ota kantaa yksittäisiin erotilanteisiin. - Voi olla hyvin valovoimainen ja aktiivinen kuntajohtaja, mutta kunta ei ole vielä valmis sellaiseen toimintaan, jota uusi johtaja ajaisi. Myös henkilökemioiden yhteentörmäyksiä sattuu usein, Karjalainen sanoo.
Kuntalehti kävi läpi yhteensä 23 kuntajohtajan johtajasopimukset tältä ja viime vuodelta. Erokorvaukset vaihtelevat yleensä puolesta vuodesta 12 kuukauden palkkaan. Korvaus sisältää yleensä irtisanomisajan palkan, mutta osalla se maksettaisiin erokorvauksen päälle.
Suomen Kuntajohtajien yhdistyksen puheenjohtaja, Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen sanoo johtajasopimuksen toimivan marssiohjeena, kun luottamushenkilöjohdon ja kuntajohtajan luottamus rakoilee.
– Johtajasopimus mahdollistaa kärjistyneen luottamuspulan hoitamisen hallitusti, jos molemmat osapuolet ovat samaa mieltä luottamuspulasta ja tilanne hyväksytään. Kuntajohtajalle maksetaan eroraha ja sillä hyvä.
Karjalaisen mukaan sävelet ovat selvät, mutta se on toinen juttu, onko sopimusta noudatettu reilussa hengessä ja onko luottamuspulasta neuvoteltu vai onko ilmoitus luottamuspulasta tullut kuntajohtajalle puskasta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sini Sallinen pitää johtajasopimusten puutteena, ettei niissä mainita, miten luottamuspulatilanteita pitäisi hoitaa ennen päätymistä erorahaan ja kunnanjohtajan lähtöön.
– Sopimuksiin voisi lisätä tällaisen kirjauksen, jotta prosessi hoituisi mahdollisimman kivuttomasti ja eettisesti.
Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä 6/2019. Lehdessä on 23 kuntajohtajan palkka- ja erokorvaustiedot.
Kittilän kunnan tapahtumat vuodesta 2014 lisäsi kuntajohtajasopimusten lukumäärää. Sopimuksen tulkinta tehtiin pitkän kaavan mukaan. 28 luottamushenkilöä sai syytteet laittomasta kunnanjohtaja AM:n irtisanomisesta. Koko Suomen kunnallishallinto odottaa käräjäoikeuden päätöstä.
Nyt tilanne on tämä: Kittilän kunta vaatii virkarikoksista syytetyiltä luottamushenkilöiltä vahingonkorvauksia enemmän, kuin sille on syntynyt kuluja kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisesta. Kittilä vaatii syytteessä olevilta kuntapäättäjiltään yhteensä 159 618 euroa.
Kunta lähetytti vahingonkorvausvaatimuksen lakitoimiston kautta. Siinä oli eritelty kuluja hyvin yleisluontoisesti. Apulaisprofessori Olli Norros ihmetteli Ylen haastattelussa, miten syytetyt voivat saada riittävän yksilöidyn tiedon siitä, mitä juuri häneltä vaaditaan.
Kittilän kunnan mukaan haastemiesten toukokuussa toimittamat vaatimukset ovat vain varotoimi, jolla on tarkoitus katkaista vahingon-korvausvelan vanheneminen, eikä niitä ole tarkoitustakaan maksattaa syytetyillä edes siinä tapauksessa, että he saavat tuomion virkarikok-sesta.
Kunnanjohtaja Antti Jämsen sanoo, että vahingonkorvausvaatimukset on tarkoitus käsitellä erillisessä oikeudenkäynnissä, kun rikosoikeu-denkäynnin lopputulos ja vahingoista vastuulliset henkilöt ovat selvillä. Siinä tapauksessa toukokuussa lähetetyillä vahingonkorvausvaati-muksilla ei ole enää merkitystä vaan vaatimukset päätetään tilanteen mukaan.
Laittomasti erotetulle kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle maksetut korvaukset eivät sisälly tähän vahingonkorvausvaatimukseen. Ne ovat samaa suuruusluokkaa. Laskuja myös toisista oikeudenkäynneistä
Ylen saamien tietojen mukaan lähes 160 000 euron vahingonkorvaus-vaatimuksiin on sisällytetty muun muassa lähes 68 000 euroa laki-asiantuntijoiden ja asianajajien aiheuttamia kustannuksia. Summassa on mukana joitakin sellaisia kuluja, jotka eivät liity suoraan 27 kittilä-läistä kuntapäättäjää koskevaan virkarikosoikeudenkäyntiin.
Kuluja on sisällytetty muun muassa työstä, jonka aiheena on ns. Eilavaaran paperit. Siitä on kunnalle lähetetty kaksi kiistanalaista laskua; ensimmäisestä on käynnissä erillinen oikeudenkäynti ja toinen on syyteharkinnassa.
Eilavaaran ensimmäisen laskun vuoksi on jo syytteessä silloisen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk.) ja varapuheen-johtaja Aki Maunula (vas.) sekä kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Markku Mäkitalo (kesk.). Heitä vastaan on nostettu syyte törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lisäksi 27 kuntapäättäjää koskevassa oikeusjutussa syytetyiltä peritään muun muassa pieniä summia oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat syntyneet kunnan asiakirjojen laittomasta salailusta.
Kunnissa on menossa yli 10 kunnanjohtajan erottamistapausta. Mistä tämä kertoo?
Se kertoo ainakin sen, että Suomen Kuntajohtajat ry huolehtii: jäsenten oikeusturvavakuutukset ovat kunnossa ja korvaukset maksimissaan.