Iso osa kuntajohtajina työskentelevistä naisista kokee häirintää – yleisesti johtajien hyvinvointi on parantunut

TEKSTI: LEENA HIRVONEN

Kaupungin- ja kunnanjohtajien työhyvinvointi on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana, selviää Kuntaliiton, Kevan ja Suomen Kuntajohtajat ry:n tekemästä kyselytutkimuksesta. Jopa 82 prosenttia kuntajohtajista on melko tai erittäin tyytyväisiä työhönsä, ja 83 prosenttia arvioi nykyisen työkykynsä hyväksi. 

Korkeasta tyytyväisyydestä huolimatta valtaosa eli 84 prosenttia vastanneista kuntajohtajista kokee vähintään kerran viikossa tekemättömien töiden painetta ja kolme neljästä kokee laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Joka viides kuntajohtaja tuntee melko tai erittäin paljon stressiä, ja 38 prosenttia vain vähän tai ei lainkaan. 

Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntajohtajista kertoo kokeneensa työssään häirintää tai uhkailua kuluvan valtuustokauden aikana. Häirintä kohdistuu erityisesti naiskuntajohtajiin: naisista 62 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua, miehistä 27 prosenttia. 

Useimmiten häirintä kohdistuu kuntajohtajaan itseensä, mutta seitsemän prosenttia vastaajista kertoo, että myös heidän läheisensä ovat kohdanneet häirintää tai uhkailua heidän työnsä takia. 

Ajanhallinnan stressiä

Etenkin naisjohtajat näyttävät kokevan säännöllisesti stressiä, joka vaikuttaa työhyvinvointiin. Stressiä ruokkivat muun muassa resurssipaineet, ajanhallinnan haasteet ja riittämättömyyden tunteet.  

– Naisten osalta voi ajatella, että kyse on tietynlaisesta, yleisestä trendistä. Ollaan siinä iässä ruuhkavuosien keskellä, että vastuita on vähän joka suuntaan. Voi olla pieniä lapsia, ikääntyvät vanhemmat, vaativa työ ja lisäksi perheenjäsenet voivat asua eri paikkakunnilla, mikä kuormittaa etenkin naisjohtajia, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.

Hänen mielestään kuntajohtajien tuoreen työhyvinvointikyselyn tulokset antavat viitteitä myös työolosuhteiden normalisoitumisesta koronavuosien ja taloudellisesti akuuttien huolivuosien jälkeen, vaikka julkisen talouden näkymät ovat edelleen synkät ja edellyttävät toimia. Edellinen, kahden vuoden välein toteutettava kuntajohtajien hyvinvointitutkimus tehtiin vuonna 2022.

– Kuntajohtajien työssä on monia voimavaratekijöitä, jotka tukevat heidän työkykyään. Moni kuitenkin kokee työssään stressiä. Työkuormitusta pitää seurata tarkasti kuntien toimintaympäristön muutoksessa, sanoo Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander Kuntaliiton tutkimuksesta julkaisemassa tiedotteessa.

Motivaatio korkealla

Tutkimustuloksista käy ilmi, että kuntajohtajien motivaatio ja innostus työhönsä on korkealla, mutta kääntöpuolena voi olla riittämättömyyttä. Pystynkö kaikkeen, mitä minulta odotetaan?

– Kyllä tässä voi puhua myös intohimoammatista. Osataan ja halutaan tehdä työ hyvin. Se voi myös kuormittaa, Pekola-Sjöblom myöntää.

Tutkimusjohtaja näkee tulosten valossa myös viitteitä muuttuvasta johtamisen toimintakulttuurista. Nuoret johtajat sukupuoleen katsomatta eivät enää halua omistautua työlleen ympäri vuorokauden ja vuoden jokaisena päivänä, vaan ovat tarkkoja myös siitä, että työllä on rajat ja vapaa-ajalle jää riittävästi aikaa. Mikäli aikaa ei tunnu jäävän ja odotukset ovat liian suuret, paineita kasautuu.

– Silloin kuntajohtaja voi jopa luopua työstään ja asemastaan voidakseen paremmin. Ei siis jatketa hampaat irvessä, jos rooli ei omaan elämään tunnu istuvan.

Etätyö auttaa

Työn imun ja kuormituksen tekijät ovat tutkimustuloksissa samankaltaiset erikokoisissa kaupungeissa ja eri puolilla Suomea. Kainuussa Suomussalmea vuodesta 2018 johtanut 32-vuotias hallintotieteiden maisteri Erno Heikkinen tunnistaa kuormitustekijät, vaikka hänellä ei pieniä lapsia ole.

– Verrattuna ensimmäisiin virkavuosiin olen nyt levollisempi ja otan enemmän aikaa esimerkiksi liikunnalle. Minulle urheilu on tapa purkaa paineita, enkä tingi siitä enää samalla tavalla kuin ennen. Olen huomannut, että voin paremmin, kun urheilen.  

Heikkisen mielestä jaksamista tukevat myös joustava työaika ja etätyö. Etenkin pitkien etäisyyksien maakunnassa läsnäolokokoukset haukkasivat ennen matka-aikoineen leijonan osan työpäivästä. Tehtäviä kasautui iltaan ja muille päiville.

– Kokouksia oli paljon esimerkiksi Kajaanissa, mikä tarkoitti sellaista kolmea tuntia autossa työpäivän aikana. Nyt on normaalia, että hoidan kokouksen Suomussalmelta etänä ja säästän työaikaa.

Heikkinen haluaa tukea myös johtoryhmän jaksamista kannustamalla joustavaan työtapaan.

– Muistutan myös kollegoita siitä, että ottakaa aikaa itsellenne. Ei ole niin justiinsa, jos se 40 tuntia ei ole täsmällisesti juuri tällä viikolla täynnä. Tulee aikoja, kun on kiireisempää ja aikoja, kun on löysempää. Tässä työssä ei koskaan ole pöytä tyhjä.

Erittäin palkitsevaa

Oulun kyljessä kehittyvän Kempeleen johtaja Tuomas Lohi, 44, sanoo työn olevan parhaimmillaan ”erittäin palkitsevaa ja koukuttavaa.”  Kempele on 19 600 asukkaallaan Pohjois-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kunta.

– Koen samaan aikaan sekä laajaa vastuuta että tekemisen vapautta. Työ on monipuolista, vaihtelevaa ja konkreettista, Lohi määrittelee.

Myös hän purkaa paineitaan urheilemalla. Oman ajan ottamista helpottaa merkintä kalenterissa.

– Olen koko työuran pyrkinyt liikkumaan säännöllisesti ja monipuolisesti tavoitteella ”tunti liikuntaa päivässä”.

Lohi on Suomen nuorin historiasta väitellyt tohtori ja viihtyy työssään kunnanjohtajana.

– Ellen tekisi tätä, olisin todennäköisesti peruskoulutukseni mukaisesti lukion rehtori ja täyttäisin siihen liittyvän opetusvelvollisuuden historian kursseilla, hän naurahtaa.

Haastavuus motivoi

Hyvinkään kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, 56, sanoo innostuvansa enemmän haastavista kuin helpoista työpäivistä. Hyvinvointia tukevat avoin ja luottamuksellinen suhde ympärillä olevien ihmisen kanssa sekä keskustelu.

– Vaikeat ja haastavat asiat yhdessä tehden sekä päättäjien kanssa päätökseen saaminen, on ehkä yksi eniten iloa tuottavista asioita työssä. Kaupunginjohtajan hyvinvointiin vaikuttaa aina hyvä yhteistyö päättäjien kanssa. Itselläni on ollut ilo kuntajohtajaurani aikana saada hyvät puheenjohtajat ja toimivat valtuustot.

Haastavat tilanteet myös palauttavat. Vapaa-ajalla Luukkonen opettelee mielellään uusia liikuntalajeja, sillä oppiminen ja oivaltaminen palauttavat ja palkitsevat.

– Ihan parasta vastapainoa ovat myös perhe ja ystävät, jotka ymmärtävät, että aikatauluni ovat vaativat. Jaksamistani tukee tietysti myös maailman ihanin pieni lapsenlapseni Väinö. Hän nappaa minut tehokkaasti irti töistä.