Kuntajohtajista löytyy niin Twitter-uskovaisia kuin epäilijöitäkin
Karkkilan kaupunginjohtaja Marko Järvenpää kertoo kaupungin asioista ahkerasti Twitterissä. Jämijärven Kirsi VIrtasen tahti on hitaampi.
”Jos haluaa johtaa menestyksekkäästi kuntaa 2020-luvulle, on vaikea eristää itseään keskeisistä keskustelukanavista, joissa puhutaan kunnasta ja sen päätöksenteosta.”
Näin kirjoittaa johtajuusviestinnän asiantuntija Jukka Saksi vastikään julkaisemassaan Kuntajohtajan some-oppaassa.
Saksin mukaan sosiaalista mediasta on tullut ”strategisesti merkittävä johtajuuden areena”. Hän arvioi, että kuntajohtajan avoimuus ja reipas viestintä sosiaalisessa mediassa nostaa koko julkisen keskustelun tasoa.
– Olen keskustellut teemasta noin kymmenen somessa aktiivisemman kuntajohtajan kanssa, ja heidän kantansa on, että avoimella some-viestinnällä on ollut pääosin vain positiivisia vaikutuksia siihen, miten heihin suhtaudutaan, Saksi kertoo Kuntalehdelle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Se on myös avannut uutta tietoa ja näkemystä. Ainoa ongelma on ollut ajankäyttö, Mitään negatiivista en ole heidän kommenteistaan itse somen hyödyntämiseen löytänyt.
Kuntaliiton tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan kunnanjohtaja on työroolissaan esillä somessa 31 prosentissa vastanneista kunnista.
Twitterissä on moni kunnanjohtaja, mutta todella aktiivisesti Twitterissä viestivien joukko on melko pieni. Kuntajohtajien keskuudessa on vahvasti kanavaan uskovia mutta myös sen mahdollisuuksia epäileviä. Edes kaikki suurimpien kaupunkien johtajat eivät ole lainkaan Twitterissä, esimerkkinä Joensuun Kari Karjalainen.
Aktiivisia ovat esimerkiksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajat Pekka Sauri ja Anni Sinnemäki, Lempäälän kunnanjohtaja, Suomen Kuntajohtajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Rämö sekä Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson.
Some syö aikaa
– tai tehostaa sen käyttöä
Saksin some-oppaassa huoli ajankäytöstä onkin Saksin yksi syistä, jotka saavat kuntajohtajan arastelemaan sosiaalisessa mediassa aktivoitumista.
Näin myös Posiolla, jonka kunnanjohtaja Heli Knutars ei ole juuri Twitteriin tutustunut.
– En ole kokenut sitä tarpeelliseksi. Facebookissa olen vain yksityishenkilönä, mutta Twitteriin en ole syttynyt edes yksityishenkilönä.
Posiolla ei ole edes kunnan Facebook-sivuja.
– Sosiaalista mediaa ei ole nähty erityisen tärkeänä. Siellä ei ole sensuuria, pitäisi vastailla kysymyksiin. Pitäisi päättää kuka ottaa ylläpitäjän roolin, Knutars listaa syitä, kunnan some-passiivisuudelle.
Toisaalta hän sanoo, että kunnassa seurataan kuntalaisten omia some-foorumeja aktiivisesti.
– Näen sosiaalisessa mediassa monia vahvuuksia. Se on hyvä tapa viestiä, Knutars myöntää.
Kenties Suomen johtava kuntajohtaja somessa on Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, joka on vuosikausia muistuttanut mm. Twitterin tuomista mahdollisuuksista viestinnän yksinkertaistamisessa ja tehostamisessa.
Saurin mukaan some ei suinkaan syö aikaa vaan säästää sitä.
Saurilta on peräisin myös Saksin some-oppaan ajatus, että seuraajajoukolle tiedotettu ja sitä kautta skaalautunut viesti vähentää kuntajohtajalle tulevaa sähköposti- ja puhelumäärää. Näin some voisi oikein käytettynä jopa vähentää työtaakkaa.
– Ei varmastikaan näy somea aloittavalla kuntajohtajalla heti, mutta mahdollisuus myös ajan säästöön, ei pelkästään lisätyöhön, kuten moni kuvittelee, Jukka Saksi arvioi.
Posion kanssa melko samankokoinen asukasmäärältään, vajaat 4 000, on keskisuomalainen Uurainen. Kunnanjohtaja Juha Valkama on Twitterissä mutta ei aktiivisesti.
Uuraisten kunta ei Twitteriä käytä.
– Pääasiallinen some-kanava on Facebook. Myös YouTubea käytetään, Valkama kertoo.
Hän pitää sosiaalisen median merkitystä suurena, koska tieto leviää tarvittaessa nopeasti ja vähän epävirallisempi tiedottaminen on mahdollista. Twitterin mahdollisuuksia hän kuitenkin epäilee.
– Twitter on yhdenlainen kanava. Viestintä on pelkistetympää. En tiedä, onko Twitter tulevaisuuden kanava, Valkama sanoo.
”Some korostuu
rekrytoinneissa”
Saksi uskoo, että sosiaalisen median merkitys kasvaa lähivuosina sekä kunnan maineen tekijänä että rekrytoinneissa.
”Viiden vuoden kuluttua on vaikea tulla valituksi mihinkään haastavaan johtaja-positioon ilman uskottavaa some-presenssiä, koska sillä on niin laajat vaikutukset maineeseen”, some-oppaassa väitetään.
– Olen jutellut tästä erityisesti yritysjohdon näkökulmasta headhuntereiden kanssa. Tähän mennessä kukaan ei ole kritisoinut, ettei näin voisi olla. Olen enemminkin saanut kommentteja, ettei mene edes viittä vuotta.
– Kuntajohtajan henkilökohtainen maine monipuolisena ja uskottavana viestijänä konkretisoituu, kun kunta nimittää uuden kuntajohtajan. Hyvä esimerkki on Riihimäelle siirtyvä Sami Sulkko. Hänet on toivotettu jo nyt Twitterissä tervetulleeksi ja minulle on kerrottu, että varsinkin viestintäväki oikein odottaa, että saadaan modernia viestintää kuntaan, Saksi sanoo.
Kuntaliiton selvitys kuntien verkkosviestinnästä ja sosiaalisen median käytöstä
Kuntajohtajan some-oppaan voi tilata ilmaiseksi täältä
Kunnanjohtajien Twitter-tilien lista Kuntalehden Twitterissä
En voi olla kommentoimatta asian vierestä tuohon Posion kannanottoon. Noin meilläkin pelättiin, mutta kun nyt olemme olleet Facebookissa 1,5 vuotta ei kukaan ole hukkunut työmäärään. Vastattavia kysymyksiä on tainnut olla noin 10 eikä keskustelusta ole poistettu kuin ehkä 5 kommenttia (tuona aikana meillä aloitti mm vastaanottokeskus toimintansa). Yleensäkin näyttää siltä että kuntien sivuilla ei paljon keskustella, mutta tieto leviää tehokkaasti ja Facella on helppo luoda positiivista mielikuvaa kunnasta. Rohkeasti vain mukaan!