Kuntalaisten käsityksiä kootaan päätöksenteon tueksi

Laajassa tutkimuksessa selvitetään kuntalaisten käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon.

Kyselyn tarkoitus on tarjota kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkukesällä 2017.

Kaikkiaan 32 450 kansalaista 40 kunnasta eri puolilta Suomea saa lähiviikkojen aikana kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä kunnastaan.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ne kuntalaiset, jotka saavat kyselylomakkeen, tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.

– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosentti pitäisi saada mahdollisimman korkeaksi. Edellisessä vastaavassa kyselyssämme vastausprosentti oli 39,3, Pekola-Sjöblom sanoo.

Osa laajaa tutkimusprojektia 

Kysely on osa kunnissa toteutettuja ja tulevia uudistuksia arvioivaa laajaa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Tutkimusohjelma seuraa kuntien kehitystä vuoteen 2018 saakka.

Edelliset vastaavanlaajuiset kyselyt on tehty vuosina 2015, 2011 ja 2008.

Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 250:stä 1900:aan henkilöön. Kuntakohtaisiin otoksiin vaikuttaa kuntakoon lisäksi toteutettujen kuntaliitosten laajuus.

Tutkimusohjelmassa on mukana 40 kuntaa: Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lap-peenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli ja Vöyri.

Kysely lähetetään suomen- ja ruotsinkielisenä. Postikyselyn saavat voivat vastata kyselyyn myös sähköisesti.