Kuntalehden uutiskirjeessä: Ilmajoen itsenäisyysjulistus, palkalliset kuntapoliitikot ja sote-teema
Ilmajoki kieltäytyi kuntajakoselvityksestä. Kunnanjohtaja Seppo Pirttikosken haastattelu on virittänyt keskustelun Kunta.tv:n verkkosivuilla.
Seinäjoen kyljessä sijaitseva vanha Ilmajoen emäseurakunta aikoo pysyä itsenäisenä ja kieltäytyy liitosselvityksestä valtuuston yksimielisellä päätöksellä. Kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski näkee, että kuntarajoja siirtelemällä ei ratkaista kestävyysvajetta.
– Vaikka koko Ilmajoen nykyinen hallinto lopetettaisiin, se vähentäisi kunnan kustannuksia 0,8 prosenttia, hän perustelee Kunta.tv:n haastattelussa.
Ilmajoen tilanne on herättänyt keskustelua Kunta.tv:n verkkosivuilla. Katso Pirttikosken haastattelu ja osallistu keskusteluun täällä.
Uusi kuntalaki tuo kuntiin ammattipoliitikot
Johtavien luottamushenkilöiden rooli määritellään uudelleen valmisteilla olevassa kuntalaissa.
Tämä on tarpeen, koska ammattijohtaminen on lisääntynyt työmäärän kasvaessa. Jo tällä hetkellä johtaville luottamushenkilöille maksetaan palkkaa päätoimisesta työstä Lahdessa, Oulussa, Turussa, Pirkkalassa ja Tampereella, osa-aikaisina luottamustehtäviä hoidetaan Espoossa, Oulussa, Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä.
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä.
Uusi pääjohtaja haluaa THL:stä sosiaalipoliittisen vaikuttajan
Juhani Eskola sai johdettavakseen THL:n, jota puristavat merkittävät budjettileikkaukset ja kriittiset verkkosivustot.
Uusi pääjohtaja haluaa kehittää laitoksensa sosiaalipoliittista vaikuttavuutta.
– Eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytymiskehitys ovat alueita, joilla tarvittaisiin nopeita päätöksiä, Eskola linjaa.
– Samoin lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen ja vanhusten inhimillinen hoito pitäisi saada kuntoon. Näistä on meilläkin tutkimustietoa paljon tarjolla, mutta poliittiset päätökset ovat jääneet tekemättä.
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä.
100 miljoonaa euroa turhiin tähystysleikkauksiin
Jos kaikki turhat kulumapolven tähystykset lopetettaisiin, säästyisi arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Tähystysleikkausten hyödyttömyyden todennutta tutkimusta johtanut dosentti Teppo Järvinen sanoo, että vakiintuneelta hoidolta pitäisi vaatia selkeämpää näyttöä.
Esimerkiksi yleisimmiltä kohonneen verenpaineen, kakkostyypin diabeteksen ja osteoporoosin hoitoon käytettäviltä lääkehoidoilta puuttuu vaikuttavuusnäyttö.
– Lonkkamurtumien ehkäisyyn korkean murtumariskin potilaille määrätään bisfosfonaattia, vaikkei sen vaikuttavuudesta lonkkamurtumien ehkäisyssä ole mitään näyttöä, Järvinen sanoo.
Lue lisää uudesta Kuntalehdestä.
