Eri tahoilla valmistaudutaan ajatukseen, että maakunta- ja sote-uudistus ei toteudu vielä uusienkaan aikataulujen mukaan, jos ollenkaan. Tehtyä valmistelutyötä halutaan kuitenkin hyödyntää, kävipä hallituksen uudistuksen miten tahansa.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kirjoittaa blogissaan, että maakunnissa käynnissä olevaa valmistelutyötä pitää jatkaa, vaikka valtakunnallisen uudistuksen toteutuminen näyttää yhä tahmeammalta.

C21-kaupunkien johtajat ovat päättäneet tihentää kokoontumisiaan, koska varautuvat sote-uudistuksen kaatumiseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Päivi Nerg on myös todennut Kuntalehdessä, että uudistukseen käytetty työpanos ei mene hukkaan, vaikka kävisi niin, että ei tule minkäänlaista maakuntahallintoa.

Nerg vastasi erityisille niille, jotka ihmettelevät valmisteluun käytettyä valtavaa työpanosta ennen kuin lain hyväksymisestä on varmuutta.

Hallituksesta etsitään repeämiä

Eri tahoilla on etsitty merkkejä siitä, että hallituksen sisälläkin olisi entistä vahvemmin erilaisia näkemyksiä uudistuksen eteenpäin viemisestä.

Kokoomukselle tärkeät valinnanvapaus ja kulukuri ovat kokeneet takaiskuja. Valinnanvapaus lykkääntyy niin, että seuraava hallitus ehtii tekemään siihen muutoksia. Kulukuria murentaa perustuslakivaliokunnan kanta, että palvelut on joka tapauksessa tarjottava, eikä talouskuri saa olla esteenä.

Erityistä huomiota herätti, kun kokoomuksen edustajat sosiaali- ja terveysvaltiokunnassa eivät yhtyneet valituskirjelmään, jonka keskustan edustajat tekivät valiokunnan puheenjohtajasta Krista Kiurusta, sd.

Maakunta- ja sote-uudistus kuitattiin hallituksen budjettiesityksen esittelyssä vain ohimennen. Pääministeri Juha Sipilä, kesk., totesi, että se on nyt eduskunnan käsissä.

Sote-ratkaisut tulleet jäädäkseen

Myllärisen mukaan sote-uudistuksen valmistelun aikana syntyneet maakunnalliset sote-ratkaisut ovat tulleen jäädäkseen. Paluuta entiseen ei ole, hän katsoo.

– Valmistelussa mukana olevien kentän asiantuntijoiden suusta on useamman kerran kuulunut, että nyt on tekemisen meininki eikä entiseen voida enää palata. Kun näin on, kuntayhtymä on hyvä ja toteuttamiskelpoinen tapa edetä tavoitteen suunnassa siellä, missä sille on edellytyksiä.

Nerg vastasi erityisille niille, jotka ihmettelevät valmisteluun käytettyä valtavaa työpanosta ennen kuin lain hyväksymisestä on varmuutta.

Maakunnallisten palvelujen piirissä kohta 900 000 suomalaista

Myllärinen luettelee tähän mennessä syntyneet koko maakunnan kattavat perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen, erityishuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisratkaisut. Sellaiset toimivat jo Kainuussa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

Lähes koko maakunnan kattavia ratkaisuja on Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Kymenlaaksossa käynnistyy koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä vuoden 2019 alussa.

Lisäksi kuusi Keski-Uudenmaan kuntaa on muodostanut kuntayhtymän, joka vastaa vuoden 2019 alusta lukien kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Integroitujen sote-palvelujen piirissä on vuoden 2019 alusta maakunnallisten kuntayhtymien alueella yhteensä yli 900 000 asukasta, Myllärinen laskee.

Keski-Uudenmaan kuntien kuntayhtymä on suurin maakuntaa pienemmistä sote-kuntayhtymistä. Se muodostaa 200 000 asukkaan kokonaisuuden, joka vastaa kuntien vastuulla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Väestöpohja on suurempi kuin useimmissa maakunnissa.

ICT joka tapauksessa suuri haaste

Nerg kertoi Kuntalehden haastattelussa, että kentältä tulee jatkuvasti palautetta siitä, että kehitystyö on edennyt, on löydetty yhteistyön muotoja. On saatu perustetuksi kuntayhtymiä.

Uudistuksille on joka tapauksessa tarve, joka ei riipu maakuntauudistuksesta, Nerg vakuutti.

– Ei se raha ole mennyt hukkaan.

Välttämättömästä uudistustyöstä Nerg mainitsi esimerkkinä myös sote-alan ICT-sektorin, jonka kehittämiseen on käytetty rahaa ja voimavaroja.

Jos maakunta- ja sote-uudistus kaatuu, sen myötä perustettujen ICT-yhtiöiden Vimanan ja SoteDigin kohtalosta tullee jonkinmoinen vääntö. Kunnat ja maakunnat ovat alusta asti suhtautuneet niihin varauksellisesti, mutta valtakunnallisessa valmistelussa niistä on pidetty kiinni. Myös Maakuntien tilakeskus Oy:n olemassaoloa harkittaneen uudestaan. Se on myös valtion perustama yhtiö maakuntia varten.

Lisäksi ICT-yhteistyö on edennyt maakunnissa ja maakuntien kesken uudistuksen kuluessa.

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Joopa joo. Kuntaliittokin näemmä hallituksen äänitorvena. Millaiset palkkiot junttaamisesta on luvattu?

  2. Toivottavasti Keskustan ajama maakuntamalli kaatuu. Siinähän tapahtuu laillistettu ryöstö kuntien rahojen ja päätäntävallan osalta. Tämä maakuntien kokoinen kuntayhtymämalli on huomattasti parempi ja demokraatisempi ratkaisu, ja jos vielä siihen sisältyisi nykyisten 330 kunnan osalta hiipuvien pikkukuntien liitoksia, voisi sotepalveluista syntyä oikeasti myös kustannus säästöä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*