Kuntaliiton Sulonen ei usko perustuslakiongelmiin
Kuntavaalit voivat siirtyä vielä seitsemän kuukautta lisää. Maakunta- ja kuntavaaleja käytänee syksyllä 2017.
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulonen ei usko mahdollisen kuntavaalien siirron syksyyn 2017 kaatuvan perustuslaillisiin ongelmiin. Aiemmin tällä viikolla ministeri Lauri Tarasti arvioi Keskisuomalaisen haastattelussa kuntavaalien siirtämisen jo toista kertaa peräkkäin voivan olla perustuslain kannalta ongelmallista. Viime viikolla puoluesihteerit esittivät, että sekä maakuntavaalit että kuntavaalit järjestettäisiin lokakuussa 2017
-Tämä on puhdasta arvailua, mutta jos kuntalain uudistuksen takia voitiin vaalikautta venyttää viisi kuukautta, niin miksei sitten aluehallintouudistuksen takia seitsemän kuukautta lisää? Tässä on kyseessä kuitenkin paljon suurempi uudistus. Joka tapauksessa asia menee perustuslakivaliokunnan pohdittavaksi, Sulonen muistuttaa.
Puoluesihteerien esitys on menossa virkamiesvalmisteluun. Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Inga Nyholm totesi Kuntalehdelle viime viikolla, että puoluesihteerien esitys vaatisi muutoksia sekä vaalilaissa että kuntalaissa.
Maakuntavaalit on hoidettu hyvin kuntavaalin yhteydessä.
Maakuntien sisäisten kuntayhtymien luottamushenkilöt ovat kuntien asukkaitten vaalissa valitsemia. Maakunnan poliittiset voimasuhteet toteutuvat kuntavaalin mukaan.
Kunta-/kuntayhtymävaalit toteuttavat perustuslain kansanvaltaa paljon paremmin kuin suora maakuntavaali.
1) Manner-Suomen 18 maakunnan 20 sote-sairaanhoitopiirissä, ylipäätään kuntayhtymissä, on 100-varmasti edustajat pienistä, keskisuurista ja suurista kaupunkikunnista.
Sairaanhoitopiireissä on äänivaltaleikkuri suurille kaupunkikunnille, ettei niistä tule Kataisen hallituksen isäntäkuntia ja Kepu-kunnat ovat renkikuntia.
2) Suoralla vaalilla valittu maakuntavaltuusto vastaa lähinnä Manner-Suomen 18 maakunnan laajuisia suurkaupunkivaltuustoja:
— Suurkaupungin äänivaltaleikkuri puuttuu. Nykyisten suurkaupunkien asukkaitten kaupunkipuolurilla on ylikorostunut päätösvalta reuna-alueiden asukkaitten sote-palvrluista. Etelä-Karjalan Kepu-kunnille kuolinisku. Mitä sanovat valtiosääntöasiantuntijat? Ovat hiiren hiljaa?
Kataisen-Urpilaisen kokoomus-demari-johtoinen hallitus ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) yritti saada Suomeen 100 kuntaa. Nyt kuntaministeri Kepun Anu Vehviläinen pistää paremmaksi:
— Manner-Suomen suoralla vaalilla valitut 18 suurkaupunkivaltuustoa. Kuntaliiton toiveiden täyttymys. Kepun Tapani Töllin suurkuntia vastustavat ärhäkät puheet 2011–2015 kaudella eduskunnassa olivat täysin turhia. Nyt Tapani Tölli on perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja!
— Ahvenanmaan maakuntaitsehallinnossa on 16 kuntaa. Varmasti Suomen eturivin perustuslakijuristien hyväksymä.
Kaksi vaalia — onko tarpeen?
Miksi pitää olla vielä toinen vaali kuntavaalien lisäksi, kun samat henkilöt, puolueet ja poliittiset voimasuhteet ovat joka tapauksessa maakuntavaltuustossa?
Tähän asti äänestäjien ja perustuslaillisesti itsehallinnollisten maakuntien asukkaitten OMASTA sotesta päättivät kuntien valtuustot.
Yhtä hyvin itsehallinnolliset 19 maakunnan asukkaat voivat äänestää kuntavaalissa, ja kunta lähettää edustajat itsehallinnollisten asukkaitten oman maakunnan sote-valtuustoon. Näin on tehty Etelä-Karjalassa, eikä asia häiritse kuntavaalissa äänestäviä. Asia häiritsee vain professoreja.
Äänestäjiä tuskin kiinnostaa AVI-ELY-vaali.
Turhaa hötkyilyä Keskustapuolueelta tai pääministeriltä, itsevaltaiselta Sipilältä, joka on radiohiljaisuudessa jatkuvasti.