”Kuntaliitosvastaisuus on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla” – Kuntien määrä väheni yhdellä yön aikana
Mäntyharjun kunnanjohtaja Juho Järvenpää edistää tästä vuodesta alkaen aiempaa suuremman joukon asioita. Pertunmaan kunta liittyi Mäntyharjuun, jossa on nyt noin 7 000 asukasta. Kuva: Jukka Laitinen
Kuntaliitokset saavat osakseen vastustusta sekä kuntalaisten että päättäjien keskuudessa. Erityisesti oman kunnan yhdistäminen toiseen herättää kielteisiä tunteita, Kuntaliitto tiedottaa.
Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kuntalaiset eivät kannata kuntaliitoksia.
Runsaat puolet (55 prosenttia) vastanneista vastustaa ajatusta, että kuntia yhdistettäisiin kuntaliitoksilla. Vain 20 prosenttia kannattaa ajatusta kuntaliitoksista.
Oman kunnan kohdalla vastustus on vielä voimakkaampaa: 72 prosenttia vastanneista on eri mieltä siitä, että heidän kotikuntansa tulisi yhdistää toiseen. Vain 11 prosenttia on samaa mieltä.
– Mielipiteet omaa kuntaa koskevasta kuntaliitoksesta ovat muuttuneet kielteisemmäksi vuodesta 2020. Itse asiassa kuntaliitosvastaisuus on nyt suurempaa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, kertoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tiedotteen mukaan.
Kaikkia ikäluokkia yhdistävä asia
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen on suurta kaikenkokoisissa kunnissa.
Selvästi muita enemmän kuntaliitosvastaisuutta on kuitenkin nähtävissä 20 001–50 000 asukkaan kunnissa (79 prosenttia) ja hieman muita vähäisempää isommissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (69 prosenttia).
Kuntalaisten kuntaliitosvastaisuus oman kunnan kuntaliitokseen näkyy myös kaikissa ikäluokissa.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että kielteisimmin oman kunnan kuntaliitokseen suhtautuvat 30–39-vuotiaat.
Huono keino ratkaista ongelmia
Kuntapäättäjät pitävät kuntaliitosta huonona keinona tasapainottaa kunnan taloutta
Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan myös kuntapäättäjät suhtautuvat varauksella kuntaliitoksiin.
Yli puolet (56 prosenttia) pitää niitä huonona tapana tasapainottaa kunnan taloutta, ja vain viidesosa (21 prosenttia) hyvänä tapana.
Kuntaliitosta pidetään huonona keinona tasapainottaa kunnan taloutta kaikissa maakunnissa ja kuntakokoluokissa sekä riippumatta luottamushenkilön tai johtavan viranhaltijan asemasta, sukupuolesta tai äidinkielestä.
Vuoden 2024 Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan kuntapäättäjät pitävät kuntien välistä yhteistyötä selvästi parempana kunnan talouden tasapainottamistapana kuin kuntaliitoksia.
2025 toteutuu yksi kuntaliitos
Vuoden 2025 alussa toteutui yksi kuntaliitos, kun Pertunmaan kunta yhdistyi Mäntyharjun kuntaan.
Uudessa Mäntyharjun kunnassa on yhdistymisen jälkeen noin 7 000 asukasta, Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan.
Kuntaliitoksen myötä kuntien määrä putoaa yhdellä. Suomessa on näin ollen vuonna 2025 yhteensä 308 kuntaa, niistä Manner-Suomessa 292.
Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntaliitos on kolmas 2020-luvulla toteutuva.
Edelliset kuntaliitokset tapahtuivat, kun Honkajoen kunta liittyi Kankaanpään kaupunkiin vuonna 2021 ja Valtimo liittyi Nurmeksen kaupunkiin vuonna 2020.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista.
Lue myös:
Kuntaliitoksessa vapautuu paljon käyttöpääomaa, jos henkilöstöä karsitaan samalla merkittävästi.
Kuntalaiset ”kituvissa kunnissa” eivät saa vapaa-ajan ja kulttuurin palveluja juuri lainkaan, kun veroeurot menevät ylimitoitettujen hallintohimmeleiden ylläpitämiseen.
Jos vaikka 15 virkaa saadaan vähennettyä, niin säästö jo 15 x 40.000 eur per vuosi, eli 600.000 euroa, 5 vuoden aikana se on jo 3 miljoonaa euroa lisää käyttöpääomaa!!