Kuntaliitto: Jo toimiva yhteistyö unohtunut palvelukeskusten valmistelussa
Kuntaliitto arvostelee sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä perustettavaksi esitettävien palvelukeskusten valmistelua.
Hallituksen marraskuisten linjausten mukaan valtakunnallisia palvelukeskuksia syntyisi kiinteistöpalveluihin, talous- ja henkilöstöhallintoon, ICT-palveluihin sekä yhteishankintaan. Niitä on perusteltu yhteistyön varmistamisella ja tehokkuustavoitteilla.
– Valmistelua on tehty tietämättä millä mallilla maa makaa tällä hetkellä. Siinä ei ole otettu huomioon kuntien ja kuntayhtymien nykyistä yhteistyötä ja jo hyviksi tunnistettuja toimintamuotoja. Jatkovalmistelu on ehdottomasti toteutettava yhteistyössä kuntakentän kanssa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen.
Valtionvarainministeriössä oli tiistaina kuulemistilaisuus talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelusta. Kuntien ja sairaanhoitopiirien viesti oli selväsanainen: tukipalvelut on rakennettava kuntien ja tulevien maakuntien yhteistyönä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Jo toimivien alueellisten tukipalveluorganisaatioiden purkaminen ja uusien valtakunnallisten organisaatioiden rakentaminen on hankalaa ja jättää kunnat pulaan, Myllärinen sanoo.
Talousjohtaja Weisell: Maakuntataso parempi lähtökohta valmistelulle
Oulun talousjohtajan Jukka Weisellin mukaan ainakin suurilla kaupungeilla ja sairaanhoitopiireillä on yhtenäinen näkemys siitä, että maakuntahallinnon tukipalvelujen keskittäminen valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ei johtaisi hyviin lopputuloksiin.
– Esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon valtakunnallinen palvelukeskus voi näyttää rationaaliselta ja tehokkaalta syntyvien maakuntien kannalta, mutta koko julkistalous huomioiden se ei sitä ole, sillä kunnat olisivat siitä ulkona. Kunnille talous- ja henkilöstöpalveluiden tuottaminen käytännössä kallistuisi ja mahdollisuudet uusien tuotantomenetelmien käyttööottoon, kuten robotiikkaan, viivästyisivät.
Weisellin mukaan parempi lähtökohta valmistelulle olisi maakuntataso.
– Tällöin myös kuntien tarpeet voidaan huomioida. Välttämättä kaikissa maakunnissa ei tarvita omaa palvelukeskusta, mutta keskukset voivat syntyä myös esimerkiksi erva-alueiden laajuisina tai vaikkapa kahden tai kolmen maakunnan yhteistyönä.
Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki, muutamat muut kunnat, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja ammattikorkeakoulu ovat jo perustaneet talous- ja henkilöstöhallintoa varten osakeyhtiön.
Monetra Oy:llä käynnistyy jo viides toimintavuosi.
– Tälläistä toimivaa yksikköä ei pitäisi osittainkaan purkaa hallintouudistuksessa, Weisell sanoo.
ICT:n puolella jatkovalmistelu kuntakentän kanssa
Kuulemistilaisuuksia on järjestetty tähän mennessä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen lisäksi ICT-palvelukeskuksesta.
– ICT:n puolella on yleisesti hyväksytty, että valmistelu on tehtävä kentän nykyisten toimijoiden kanssa ja pyrittävä siihen, että ratkaisut perustuvat kokemuksiin nykyisistä toimintamalleista, Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio kertoo.
– Jos uutta rakennetaan, pitää varmistaa että työnjaosta tulee toimiva eivätkä toiminnan ja ICT-palveluiden kehittäminen erkane, Vainio sanoo.
Palvelukeskusten valmistelulla on melkoinen kiire, sillä niistä on tarkoitus säätää uudessa maakuntalaissa. Maakuntalain on määrä lähteä lausuntokierrokselle huhtikuussa.
Palvelukeskuksiin otti kantaa myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Kunta.tv:n haastattelussa (alkaen videon kohdasta 3.10):
Juttua muokattu klo 10.27: Lisätty Hanna Tainion haastatteluvideo
Juttua muokattu klo 12.38: Lisätty Jukka Weisellin kommentit
