EU-lainsäädännöstä osalla on suuria vaikutuksia kuntien toimintaan, kuten kuntien rahoitukseen, julkisiin hankintoihin, kilpailuneutraliteettiin, arvonlisäverotukseen, työelämän sääntelyyn, tietosuojaan tai ympäristölainsäädäntöön.

Kuntien kannalta ongelmallista EU-sääntelyä esiintyy tai on esiintynyt monella sektorilla ja eri muodoissa, ilmenee Kuntaliiton valtioneuvoston kanslialle antamassa lausunnossa.

Kuntaliiton mukaan kuntien kannalta hyvän ja huonon EU-sääntelyn välillä on miljardiluokan ero.

– Ongelmallisesta EU-lainsäädännöstä osalla on suuria vaikutuksia kuntien toimintaan, kuten kuntien rahoitukseen, julkisiin hankintoihin, kilpailuneutraliteettiin, arvonlisäverotukseen, työelämän sääntelyyn, tietosuojaan tai ympäristölainsäädäntöön. Osa ongelmakohdista taas liittyy selkeämmin jonkin tietyn tehtävän hoitamiseen.

Esimerkiksi vuoden 2011 energiatehokkuusdirektiivi olisi aiheuttanut kunnille arviolta 600–700 miljoonan euron vuosikustannukset. Samana vuonna esitetty luottolaitosdirektiivi ja vakavaraisuusasetus olisivat edellyttäneet kuntien ja valtion luottolaitokselle, Kuntarahoitukselle, noin 500 miljoonaa euroa lisää omia pääomia.

Myöhemmässä EU:n valmisteluvaiheessa nämä energiatehokkuuteen sekä kuntien rahoitukseen liittyvät ongelmakohdat saatiin pääosin muutettua paremmin kunnille sopiviksi, mutta komissio aikoo tarkastella molempia tapauksia uudelleen vuoden 2016 aikana. Kuntien kannalta ongelmat eivät siis ole lopullisesti poistuneet.

Parhaillaan EU:n valmistelussa oleva tietosuoja-asetus uhkaa aiheuttaa kunnille arviolta 200 miljoonan euron hallinnolliset kustannukset.

EU:n parannettava sääntelyä,
Suomen implementoitava

Kuntaliiton mukaan EU:ssa joudutaan tekemään tärkeitä päätöksiä talouskasvun aikaansaamiseksi, työllisyyden parantamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

Samanaikaisesti EU:n on panostettava ilmastonmuutoksen torjuntaan ja huolehdittava sosiaalisesti kestävästä Euroopasta.

– Tulevaisuudessa mahdolliset EU:n perussopimusten muutokset, talous- ja rahaliiton syventäminen sekä pakolaiskriisi nostavat esiin uudella tavalla esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä, Kuntaliitto muistuttaa.

Suuri osa kunnissa tehtävistä päätöksistä kytkeytyy EU:n päätöksentekoon. EU:lla ei ole varsinaista toimivaltaa päättää, miten kuntapalvelut järjestetään. Silti EU:n vaikutus kuntien toimintaan on jatkuvasti kasvanut. Kunnat toimeenpanevat EU:n lainsäädäntöä useilla aloilla. Toisaalta ne hyötyvät toimivista sisämarkkinoista ja EU:n rahoitusmahdollisuuksista.

Kunnat joutuvat sopeutumaan ennakoitua hitaampaan talouskehitykseen samalla kun väestön ikääntyminen aiheuttaa merkittävää kustannusten kasvua.

– EU:n tasolla kunnille ei tule asettaa uusia velvoitteita, koska kansallisesti joudumme harkitsemaan hyvinvointipalveluiden supistamista, Kuntaliitto näkee.

Kuntaliitto antoi EU-sääntelyn parantamisesta valtioneuvoston kanslialle 18.9.2015 lausunnon, jossa tarkastellaan kuntasektorin kannalta ongelmallista EU-lainsäädäntöä. Lausunto liittyy valtioneuvoston kanslian kartoitukseen, jossa selvitetään Suomelle ongelmallisia EU-säännöksiä. Kartoitus on tarkoitus saattaa komissiolle tiedoksi syksyn aikana.

Lue lisää Kuntaliiton verkkosivuilta

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*