Kuntaliitto: Tyytyväisyys oman kunnan taloudenhoitoon heijastuu luottamuksena päätöksentekoon ja päättäjiin – kuntavaalit viiden kuukauden päässä

Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 osoittaa, että yhä useampi ajattelee kuntansa päättäjien pitävän hyvin huolta elämisen edellytyksistä sekä kuntansa luottamushenkilöiden ajavan vilpittömästi kunnan parasta.

Kuntalaiset kuitenkin suhtautuvat kuntansa päätöksentekoon ja päättäjiin kokonaisuutena pikemmin hieman epäileväisesti kuin luottavaisesti, Kuntaliitto tiedottaa.

Kuntaliitto ilmoittaa nostavansa vaalikeskusteluissa ja tulevan vaalikauden perehdytystilaisuuksissa esille hyvää päätöksentekoilmapiiriä ja -kulttuuria.

Kuntalaistutkimusta on tehty vuodesta 1996 alkaen, ja suhtautuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja päättäjiin on ollut kaikkina tarkasteluvuosina pikemmin kriittistä kuin positiivista.

Tänä vuonna vastaajina oli 10 500 kuntalaista 46 kunnasta.

Viestinnän avoimuus vaikuttaa

Tutkimuksen mukaan kuntalaisten luottamus vaihtelee kunnittain, ja siihen vaikuttavat merkittävästi kuntalaisten arviot oman kunnan talouden hoidosta, päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta, viestinnän avoimuudesta ja päättäjien kyvystä edistää paikallista hyvinvointia.

Kuntalaistutkimus 2024 paljastaa merkittäviä eroja eri kuntien välillä. Erityisesti pienissä ja keskisuurissa, 10 001–20 000 asukkaan kunnissa, kuntalaisten luottamus on keskimääräistä korkeampaa, kun taas suurissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa luottamus on heikompaa.

Kuntalaisten mielipiteissä on nähtävissä paikoin merkittäviäkin eroja yksittäisten tutkimuskuntien välillä.

Kuntalaisten mielipiteisiin vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi kyselyn aikoina syntyneet mielikuvat taloustilanteesta sekä päätöksentekoilmapiiristä omassa kunnassa.

– Monessa kunnassa on jouduttu tekemään esimerkiksi kouluverkkoratkaisuja, joiden yhteydessä käyty keskustelu on saatettu kokea jopa repiväksi. Sekä keskustelukulttuuri että vaikeat päätökset voivat heijastua kuntalaisten luottamukseen, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteen mukaan.

Teot punnitaan

Suuremmissa kunnissa ja kaupungeissa suurempi etäisyys kuntalaisten ja kuntapäättäjien välillä helposti heikentää luottamusta varsinkin, jos ei tunneta päättäjiä eikä välttämättä kunnan tehtäviä ja palveluitakaan.

– Positiivista on, että kunnissa voidaan omilla teoilla ja toiminnalla vaikuttaa kuntalaisten tuntemaan luottamukseen, korostaa Pekola-Sjöblom.

Monet yksilöominaisuudet selittävät kuntalaisten kunnan päätöksentekoon kohdistuvaa luottamusta, ja näistä ominaisuuksista nousevat erityisesti esiin ammattiasema, ikä, koulutus, äidinkieli ja perhemuoto, Kuntaliitto tiedottaa.

Luottavaisimmin oman kuntansa päätöksentekoon suhtautuvat vähintään 80-vuotiaat, johtavassa asemassa olevat, opiskelijat, ruotsinkieliset, yliopistotutkinnon suorittaneet sekä alle vuoden nykyisessä kunnassa asuneet.

– Aiempina tutkimusvuosina sukupuolella on ollut merkitystä luottamukseen, mutta tänä vuonna eroa naisten ja miesten luottamuksessa ei ollut, kertoo Pekola-Sjöblom tiedotteen mukaan.

Vaaleihin viisi kuukautta

Tutkimus korostaa talouden hoidon merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Ne kuntalaiset, jotka ovat tyytyväisiä oman kuntansa taloudenhoitoon, kokevat luottamusta myös päätöksentekoon ja päättäjiin.

Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu ovat kuntalaisten luottamusta vahvistavia tekijöitä.

– On erittäin tärkeää, että kuntapäättäjät viestivät avoimesti päätöksistä ja niiden perusteista, ja että he kuuntelevat kuntalaisia päätöksenteon eri vaiheissa, Pekola-Sjöblom painottaa.

– Tulevat kuntavaalit ovat keskeisessä roolissa luottamuksen vahvistamisessa. Avoin, vuorovaikutteinen ja osallistava päätöksenteko on välttämätöntä.

Lisäksi Kuntaliitto huomauttaa tiedotteessa, että vaaleihin on nyt aikaa tasan viisi kuukautta.

Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

Lue myös:

Kuntapäättäjätutkimukseen 1 715 vastausta – Inari erottautui joukosta aktiivisimpana vastaajakuntana