Kuntaliitto vaatii koko sote-esitystä julki

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti julkistaa osan uudesta esityksestä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaista. Kuntaliitto vaatii koko esitystä ja vaikutusarviota julkisiksi.

Uutta julkistetuissa tiedoissa on erityisesti se, että rahoitusjärjestelmään ei ole tulossa muutoksia verrattuna hallituksen esitykseen.

Kunnilla olisi tässäkin mallissa päärahoitusvastuu väestömäärään perustuvalla ns. kapitaatiomallilla, jota on painotettu palvelutarvetekijöillä. Sen perustana on palvelutarpeesta aiheutuvat laskennalliset kustannukset.

Perustuslakivaliokunta oli edellisessä lausunnossaan huolissaan juuri kustannusten jakaantumisesta ja vaikutuksesta eri kuntien talouteen.

Valiokunta toteaa, että mikä tahansa väestömäärään perustuva rahoitusmalli aiheuttaa joka tapauksessa varsin suuria muutoksia monien kuntien laskennallisissa maksuosuuksissa.

Tasauskattoja ja siirtymäaikoja uusiksi

Ratkaisuksi perustuslakivaliokunnan huoleen valiokunta tarjoaa tasauskattojen ja siirtymäaikojen säätämistä.

Hallituksen esityksen portaittaista +/- 400 euroon/vuosi/asukas päätyvää tasauskattoa muutetaan valiokunnan esityksessä niin, että portaittain vuosina 2017—2020 päädyttäisiin +/- 200 euron/vuosi/asukas tasauskattoon.

Valiokunta antaisi kunkin alueen kunnille mahdollisuuden sopia kustannusten jaosta toisinkin tietyissä raameissa.

Valiokunta vahvistaa sen, että sosiaali- ja terveyspalveluja varten rakennetaan yksiportainen järjestelmä, mikä oli julkisesti tiedossa jo aiemmin.

Tällöin sama taso järjestää palvelut ja myös vastaa niiden tuottamisesta. Valiokunnan esityksen mukaan järjestely rakennetaan kuntayhtymien varaan.

Kuntayhtymiä tulee 19, mutta niitä voi olla myös vähemmän, jos kunnat niin päättävät.

Kuntayhtymien kesken tarvitaan valiokunnan mukaan yhteistyötä ja työnjakoa.

Valiokunta ehdottaa säädettäväksi yhteistyöalueista, joihin sosiaali- ja terveysalueiden kuntayhtymien tulee kuulua. Uusia yhteistyöalueita voi verrata jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin.

Tavallaan ne vastaavat myös aiemmin kaavailtuja viittä sote-aluetta.

Päätöksenteko kuntalain mukaan

Päätöksenteko 19 alueella tapahtuisi lähtökohtaisesti kuntalain määräyksiä. Kuntayhtymille tulee valtuustot, ja kunnan edustajien äänimäärä valtuustossa perustuu kunnan asukaslukuun.

Päätöksenteossa päätöksen syntyminen edellyttää paitsi yli puolta äänistä, myös sitä, että vähintään kaksi jäsenkuntaa sitä kannattaa.

Tämä periaate on ollut jo aiemmassa versiossa. Sen ongelmaksi on todettu, että maakunnan keskuskaupunki eli suurin kunta ja pienin kunta voivat kahdestaan päättää koko kuntayhtymän asioista.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa samanaikaisesti asian käsittelyä kuulemalla asiantuntijoita ehdottamistaan muutoksista.

Valiokunnan uudesta muotoilusta lisää täällä.

Kuntaliitto pitää kiinni vaatimuksista

Kuntaliitto kiirehtii edelleen sote-lain vaikutusten julkistamista ja kuntien kuulemista.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta katsoi tämänpäiväisessä kokouksessaan, että sote-lakiesitys on muuttunut eduskuntakäsittelyssä niin merkittävästi, että esitys ja sen vaikutusarviot on julkaistava mahdollisimman nopeasti ja siitä on kuultava kuntia.

Kuntaliiton mukaan uudistus tarvitaan, mutta kiireessä ei pidä tehdä huonoa lainsäädäntöä.

Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan muuttama lakiesitys on lähempänä perustuslakivaliokunnan vaatimaa kansanvaltaisuutta yksiportaisen kuntayhtymämallin ansiosta, mutta siinäkin on ongelmia, joihin liitto haluaa ratkaisuja.

– Kuntaliitto edellyttää hyvän hallintotavan mukaista lainvalmistelua ja lain vaikutusten arviointia perusteellisesti ja avoimesti. Julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta pitää noudattaa, eikä kuntien veroprosenttien eroja pidä kasvattaa niin, että talouden kantokyky vaarantuu, liitto katsoo kannanotossaan.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen kommentoi tilannetta Kunta.tv:ssä.