Kuntapäättäjät usein häirinnän tai uhkailun kohteena
Joka neljäs kuntapäättäjä on kokenut häirintää tai uhkailua. (Kuva: Ville Miettinen)
Neljännes kuntien luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista ilmoittaa kokeneensa häirintää tai uhkailua asemansa vuoksi. Valtaosa häirinnästä ja uhkailusta on sanallista uhkailua joko mediassa tai henkilökohtaisesti. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton ARTTU2-päättäjäkyselystä, johon vastasi 1 571 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa ARTTU2-tutkimusohjelman 40 kunnasta.
Useimmin häirinnästä tai uhkailusta raportoivat kuntien näkyvimmät päättäjät. Johtavista viranhaltijoista 36 prosenttia ja kunnanhallituksen jäsenistä 33 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää tai uhkailua. Valtuutetuista häirintää koki 24 prosenttia ja lautakuntajäsenistä 13 prosenttia vastanneista.
– Laajalle kuntapäättäjäryhmälle osoitettu kysely tuo monella tavalla esille kuntapolitiikan kaksijakoisuuden. Johtavat viranhaltijat ja pieni joukko luottamushenkilöistä – lähinnä puheenjohtajat ja kunnanhallitus – toimivat kunnan kasvoina ulospäin. Muut luottamushenkilöt ovat suurelle yleisölle melko tuntemattomia, kyselyn toteuttanut tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista tulkitsee tulosta.
Yleisimpiä uhkailun muotoja ovat asiaton palaute mediassa sekä muut sanallisen uhkailun muodot. Tällaisen häirinnän kohteeksi ilmoitti joutuneensa noin 60 prosenttia niistä kuntapäättäjistä, jotka olivat ilmoittaneet kokeneensa häirintää.
Sanalliset uhkauksia kasvokkain oli kokenut 39 prosenttia häirintää kokeneista ja uhkauksia postin, sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä 33 prosenttia häirintää kokeneista.
– Ilkivalta, seksuaalinen häirintä ja pahoinpitely tai sen yritys ovat harvinaisia. Alle 20 henkilöä melkein 1 600 vastaajasta raportoi kokeneensa tällaista kouriintuntuvaa häirintää, Sandberg kertoo.
Perussuomalaiset
kokivat eniten häirintää
Puoluetaustan mukaisessa tarkastelussa erottuu kaksi puoluetta: perussuomalaiset ja vasemmistoliitto. Perussuomalaisten luottamushenkilöiden keskuudessa koettiin muita puolueita useammin häirintää luottamustehtävänsä vuoksi, sillä heistä häirintää ilmoitti kokeneensa 33 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Yksi häirintää kokeneista on Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Mika Raatikainen, ps.
– Jos uhkailut vaikuttavat vakavilta ne tietenkin voivat vaikuttaa työmotivaatioon tai päätöksentekokykyyn. Joku voi ajatella, että onko tämä politiikan tekeminen sen arvoista ja joku toinen voi taas innostua tekemään lisää politiikkaa mentaliteetilla ”minuahan ei uhkailla, Raatikainen arvioi Kommuntorgetin haastattelussa.
Raatikainen on myös itse ollut julkisen arvostelun kohteena omasta kielenkäytöstään.
Vihreiden kaupunginvaltuutettuna Turussa toimiva Janina Andersson sanoo, että häirintä väheni huomattavasti, kun kansanedustajan tehtävät päättyivät.
– On tärkeää tuntea puolueen tuki. Silloin jaksaa työskennellä asioiden äärellä vaikka kritiikki olisi epäasiallista, Andersson sanoo.
Vähäisimpiä häirintäkokemukset olivat vasemmistoliiton luottamushenkilöiden keskuudessa, heistä 14 prosenttia ilmoitti kokeneensa häirintää ja uhkailuja toiminnassaan.
Sukupuolten välillä eroa ei näkynyt. Naisista häirinnästä ilmoitti 26 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia.
Päättäjäkysely 40:ssä
ARTTU2-tutkimuskunnassa
Päättäjätutkimus on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.
ARTTU2-tutkimuskunnat ovat Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Päättäjäkyselyssä oli mukana myös Hämeenkoski, joka toteutti kuntaliitoksen Hollolan kanssa 1.1.2016 sekä Köyliö, joka toteutti kuntaliitoksen Säkylän kanssa 1.1.2016.
ARTTU2-tutkimusraportti häirintäkokemuksista (pdf)
TÄMÄ on kommentti luottamushenkilöiden häirintään.
Siis kyselyn mukaan eniten on koettu häirintänä asiaton palaute mediassa?
Siitäpä olisi hyvä tietää, mikä on asiatonta. Toisaalta jokaisen politiikassa tai julkisessa toiminnassa mukana olevan on oltava myös valmis siihen, että toimintaa arvioidaan, joskus arvio on myönteistä joskus kielteistä.
Jos asiattomuuksia ja henkilökohtaisuuuksia mediassa julkaistaan, media voisi katsoa peiliin. Ei pidä sallia nimettömänä huutelua kuin puskista. Nimen vaatiminen hillitsee pahimpia häiriköitä. Tietysti yleisesti vihapuhe on yleistynyt, mikä kertoo yhteiskuntamme muuttuneesta ilmapiiristä ja on tosi ikävää ja sen syihin pitäisi puuttua.