Kuntapäättäjien arvosana omalle johtamiselle on seiska ja puoli - Pohjois-Karjalassa paras lukema

Kuntien valtuutetut antavat itselleen arvosanaksi kuntien johtamisesta 7,55, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. Yleisarvosana on 2000-luvulla vaihdellut 7,29 ja 8,04 välillä.

Parhaimmat arvosanat kuntajohtamiselle antavat Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjät. Heikoimmat arviot omalle johtamiselleen antavat Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan valtuutetut. Kymenlaakson päättäjät ovat olleet kriittisimpiä kaikkina tarkasteluvuosina vuodesta 2005 lähtien.

Puoluekannan mukaan tarkastellen myönteisimmät arviot kuntajohtamisesta antoivat RKP:n, keskustan, SDP:n ja kokoomuksen valtuutetut. Kriittisimpiä olivat perussuomalaisten, sitoutumattomien ja vasemmistoliiton päättäjät.

Siun sote vapautti energiaa

Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajan Hanna Huttusen, kesk., arvio, että yksi iso tekijä Pohjois-Karjalan hyvissä lukemissa on Siun Sote. Pohjois-Karjalassa aloitettiin maakunta- ja sote-uudistus jo edellisellä hallituskaudella etunojassa muuhun maahan nähden, kun sote-palveluja ryhdyttiin kokoamaan maakunnallisiksi.

– Maakunnan kuntapäättäjillä on visio kunnan tulevasta roolista siten ollut jo pitkään selvillä, sillä Siun sote vapautti energiaa miettiä kunnan toimintaa. Monissa kunnissa ryhdyttiin kirjoittamaan hallintosääntöjä uusiksi ja arvioimaan kunnan toimintaa täysin uudella tavalla: voitiin keskittyä kunnan uudistamiseen ja kehittämiseen sekä opetukseen ja sivistykseen.

– Mielestäni usko kuntien elinvoimaan on tämän muutoksen myötä vahvistunut Pohjois-Karjalassa, ja kehittämisen into on heijastunut myös kuntien yhteistyöhön, Outokummun valtuuston puheenjohtajana toimiva Huttunen sanoo.

Kymenlaakson maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Helminen, sd.,sanoo, että kymenlaaksolaiset vastaajat ovat todennäköisesti tehneet ihan rehellistä itsetutkiskelua.

– Se varmasti näkyy, että rakennemuutos on kohdellut meitä ehkä rajummin kuin mitään muuta aluetta Suomessa. Olemme myös itse sitä mieltä, että emme ole onnistuneet edunvalvonnassamme tarpeeksi hyvin. Lisäksi meillä on kyky ruoskia itseämme, myös Kouvolan kaupunginhallitusta johtava Helminen sanoo.

Kysely 7 027 valtuutetulle, 946 vastausta

Kaksin tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen kuntien johtamisen nykytilaa keväällä 2018. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin aiempina vuosina eli 2013, 2009 ja 2005 tehtyjen tutkimusten tuloksiin.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutti MediaClever internet-kyselynä toukokuun 2018 aikana. Kysely lähetettiin sähköpostiosoitteiden perusteella kaikkiaan 7 027 valtuutetulle. Vastauksia kertyi 946, ja vastausprosentti on 13.

 

Juttua muutettu 6.9. klo 12.57: lisätty Harri Helmisen kommentti