Kuntapolitiikka ei innosta nuoria miehiä ja naisia – "Kiinnostus on nyt alimmillaan 16 vuoteen"
Nuoret ovat aikaisempaa vähemmän kiinnostuneita kuntapolitiikasta. Kuvituskuva: Ville Miettinen
Nuorten naisten ja miesten kiinnostuksen taso kuntapolitiikkaa kohtaan on laskenut viime vuosina. Vain 15 prosenttia 18-29-vuotiaista on joko kiinnostunut tai erittäin kiinnostunut oman kotikuntansa kuntapolitiikasta.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi, että kyseessä on huomiota ansaitseva huolenaihe.
18-29-vuotiaiden kiinnostus kuntapolitiikkaan on pohjalukemissa, kun Kuntalaistutkimus 2020 -kyselyn tuoreita tuloksia verrataan edellisiin tutkimustuloksiin.
– Tutkimusten mukaan kiinnostus on vuosien saatossa vähentynyt ja on nyt alimmillaan 16 vuoteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kiinnostuksen puute yleistä
Viimeisimpään kuntalaistutkimukseen vastasi 1 023 nuorta miestä ja naista.
Nuoret eivät ole ainoita, joiden keskuudessa on havaittavissa kiinnostuksen puutetta kuntapolitiikkaa kohtaan.
– Tutkimukseen vastanneista kuntalaisista kokonaisuudessaankin vain noin 33 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut kuntapolitiikasta.
Ja tuloksia tarkemmin tarkastellessa, selviää, että vain 13 prosenttia nuorista naisista kertoi omaavansa jonkinasteista kiinnostusta kuntapolitiikkaan.
Parannuskeinoja on
Kunnilla on mahdollisuus eri tavoin edistää nuorten osallistumista paikalliseen päätöksentekoon, tutkimuspäällikkö muistuttaa.
– Nuorisovaltuustot ovat yksi hyvä väylä nuorille osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin. Yhä useammat kunnat ovat antaneet kuntansa nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden ainakin osaan kunnallisista toimielimistä.
– Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Espoossa nuorisovaltuustolla on edustus kaupunginvaltuuston kokouksissa sekä jokaisessa kaupungin lautakunnassa.
Valoa toisesta näkökulmasta
Vain seitsemän prosenttia tuoreeseen kuntalaistutkimukseen vastanneista 18-29-vuotiaista olisi valmis vähintäänkin harkitsemaan asettumista kuntavaaliehdokkaaksi.
Pekola-Sjöblom nostaa esille, että nuorten osallistumishalukkuus paikalliseen päätöksentekoon avautuu eri tavalla toisesta näkökulmasta.
30 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa vähintäänkin halukas harkitsemaan kunnallisen luottamustehtävän vastaanottamista, tutkimuspäällikkö huomauttaa.
Pekola-Sjöblom pohtii, että kuntapolitiikka voi olla jo sanana sellainen, joka ei nuoremmille maistu.
– Ja se voi heijastua siihen, että ei ole esimerkiksi innostusta asettua ehdolle kuntavaaleihin.
Perinteinen media kantaa
Kunnan toimintaa ja päätöksentekoa seurataan yleisimmin paikallisista sanomalehdistä ja ilmaisjakelulehdistä. Näin on tilanne myös 18-29-vuotiaiden keskuudessa.
Joissakin kunnissa sosiaalinen media oli esillä paikallisten asioiden seurantakanavana vahvemmin kuin joissain toisissa, Pekola-Sjöblom tietää.
Kuntalaistutkimuksen kyselyssä oli mukana 43 kuntaa.
Joka tapauksessa perinteinen media on säilyttänyt asemaansa myös nuorten keskuudessa.
– Metrolla matkustaessa olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten ihmiset iästä riippumatta tarttuvat siihen ilmaisjakelulehteenkin.
Turvallisuus tärkeää nuorille
Tutkimuksessa nousi esille, että 18–29-vuotiaat kuntalaiset arvostavat kotikunnassaan erityisesti hyviä palveluita, hyvää asuinympäristöä sekä turvallisuutta.
Nuoret pitävät turvallisuutta keskimäärin muita kuntalaisia useammin tärkeimpänä tekijänä hyvässä kotikunnassa.
Luonnonläheisyyttä tärkeimpänä pitää noin 36 prosenttia nuorista, kun vastaavasti eri-ikäisistä kuntalaisista 46 prosenttia katsoo luonnonläheisyyden olevan tärkein tekijä.
– Hieman yleistäen voidaan todeta, että nuorille hyvin saavutettavat ja toimivat palvelut ovat tärkeämpiä kuin luonnon saavutettavuus, Pekola-Sjöblom arvioi.
Asuinympäristö miesten mielessä
18–29-vuotiaiden naisten ja miesten näkemykset kotikuntansa tärkeimmistä tekijöistä poikkeavat jonkin verran toisistaan sukupuolen perusteella.
Nuoret naiset korostavat miehiä selvästi enemmän turvallisuuden tärkeyttä ja jonkin verran enemmän myös hyviä palveluja, luonnonläheisyyttä, hyviä liikenneyhteyksiä sekä perhettä ja muita läheisiä.
Nuoret miehet sen sijaan korostavat naisia selvästi enemmän hyvää asuinympäristöä, hyviä toimeentulomahdollisuuksia ja hyvää asuntoa.
Kiinnostu tuskin lisääntyy, jos sote-uudistus etenee. Kun päätöksenteko ihmisen arjen asioista monimutkaistuu, niin kiinnostuskin hiipuu entisestään.
Lautakuntapaikat ovat useimmiten
poliittisesti täytetty. Haittaisiko jos yhtenä jäsenenä olisi (vain) halukas ja kiinnostunut koululainen tai opiskelija jossakin
koulutusltk:ssa. Voisi olla hyväkin asiantuntija verrattuna vaikka johonkin eläkkeellä olevaan (poliittisesti sopivaan) rehtoriin tai opettajaan