Kuntatalouden päätösten onnistuminen ei riipu vain faktoista – ”Puhutaan ihmisinä, eikä olla vain rooleina”
Luottamus syntyy siitä, että molemmat osapuolet – päättäjät ja viranhaltijat – kokevat tulevansa kuulluiksi, sanoo Jussi Salonen. Jos se onnistuu, päätöksenteossa ei ole hänen mukaansa liian suuria säästöjä tai ajanpuutetta. Kuva: Ville Strengell
– Päätöksenteon suurin taito on ymmärtää toista.
Näin painotti tuusulalaisvaltuutettu Jussi Salonen puhuessaan suomalaisille talousvaikuttajille tiistaina Helsingissä.
– Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Tuusulan Puolesta ry:n edustajana Salonen aloittaa seitsemännen kautensa valtuutettuna kesäkuussa. Lisäksi hän toimii aluevaltuutettuna Keski-Uudellamaalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lähidemokratian arkielämän asiantuntijalla oli tärkeää asiaa jaettavana Finnish Consulting Groupin talous- ja veroennustepäivillä.
– Kuntatalouden päätökset tehdään usein epävarmassa tiedossa ja kovassa paineessa.
Onnistuminen ei riipu vain faktoista, hän lisäsi.
Onnistuminen vaatii esimerkiksi sitä, että puhutaan yhteistä kieltä.
– Päätöksentekoon osallistuvien luottamushenkilöiden taustat ja kokemukset vaihtelevat. Heillä ei ole välttämättä aiempaa kokemusta julkisen talouden rakenteista tai termeistä.
Miinus 400 000 euroa talousraportissa tarkoittaa viranhaltijalle alijäämää ja valtuutettu näkee siinä koulun lakkauttamisen.
– Sama tieto, eri todellisuus.
– Luottamuspääoma on keskeinen kuntatalouden resurssi.
Miten siis saadaan luotua luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille yhteisymmärrystä, joka kantaa myös vaikeiden tilanteiden läpi?
Yksi avaintekijä on viranhaltijoiden valmistelutyö, jonka on oltava avointa, ennakoivaa ja vuorovaikutteista.
Viranhaltijoiden on annettava vaikutusperusteista tietoa.
Mitä maksaa? Mitä vaikuttaa ja keihin vaikuttaa?
– Päättäjiltä tarvitaan halua ymmärtää, kysyä ja oppia. Mitä toimintakate tai tase kertoo? Ja mitä se ei kerro?
Miljoonat silmissä
Kuntatalous on monimutkaistunut ja luottamushenkilöt tekevät päätöksiä miljoonien eurojen investoinneista, palveluverkosta ja verotuksesta.
Ja aika tuntuu olevan monella kortilla.
Silti tässäkin, ja ehkäpä erityisesti juuri tässä ajankuvassa, on tärkeää luoda pohjaa vapaasti hengittävälle päätöksenteolle.
– Ollaan yhteisönä ilman päätöspaineita. Puhutaan ihmisinä, eikä vain olla rooleina.
Tällaisia yhteisöllisyyttä vahvistavia hetkiä voi kehkeytyä, kun järjestää riittävästi esimerkiksi työpajoja, kahvihetkiä tai vaikkapa seminaareja.
Talous- ja veroennustepäivät kokoaa perinteisesti kuntien talouspäättäjät yhteen ajankohtaisten vero- ja kuntatalousasioiden äärelle. Kuva: Ville Strengell
Jokaisen ei tarvitse olla talousjohtaja
Jussi Salonen huomautti, miten tärkeää uuden valtuustokauden alkuaika on.
– Uusi valtuusto tarkoittaa usein suurta joukkoa uusia päättäjiä. Heidän perehdytyksensä ei saa olla muodollinen kädenpuristus ja linkki Kuntaliiton sivuille.
– Tarvitaan aitoa koulutusta siitä, miten kunnan talous toimii, miten se kytkeytyy hyvinvointialueeseen, ja miten vaikuttavuutta arvioidaan.
Tavoite ei ole tehdä päättäjistä talousjohtajia, vaan ymmärtäjiä.
– Sellaisia, jotka osaavat kysyä oikeita kysymyksiä ja tunnistavat, milloin ratkaisu perustuu tietoon ja milloin oletuksiin.
– Päätöksenteossa ei ratkaise se, kuka on oikeassa, vaan se, ymmärretäänkö toisia riittävästi, jotta voidaan päättää yhdessä.
FCG:n talous- ja veroennustepäivät olivat kuluvan viikon tiistai ja keskiviikko tänä vuonna. Kuva: Ville Strengell
Lue myös:
Arja@karhuvaara.fi
1. Vanha viisaus: Niin pienellä ymmärryksellä meitä usein hallitaan. Kuntien kyvyttömyys ja selkeä haluttomuus( lisätyötä) vaikutusten arviointiin pitkällä tähtäyksellä on surkea ja osaamaton. Voisi aloittaa siitä, että jokainen lasku kertoisi myös todelliset palvelun hinnan ja tuottamisen kustannukset. Virkamiesten osaaminen on avainkysymys, valtuutetut tarvitsevat visioita ja tavoitteita myös valtuustokautta pidemmälle. Silmiä avaavaa tutustumista muiden kuntien käytäneisiin tulisi mahdollistaa myös valtuutetuille. Ongelma on jo nyt isojen kaupunkien hallinnon vaativa aika luottamushenkilön omassa elämässä. Samoin todellinen mahdollisuus yhdistää yrittäjyyttä luottamustoimiin. Palkkiot luottamustoimiin menetetystä työajasta kun ovat täysin riittämättömiä, ja seminaarit sekä kokoukset siirtyneet entistä enemmän virkahenkilöiden työajalle; myös yrittäjän ansioajalle.
2. Murkkuikäisten lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen kertoo v@nhempien vaikeudesta ja jaksamisesta huolehtia jälkikasvuns hyvinvoinnista. EDUSKUNNAN PÄÄTÖS 24/7- auki olevasta yhteiskunnasta ja pidentyneistä palvelualan työajaoista on osaltaan johtanut siihen, että perheiden …ja yleensä ihmisten yhteinen ja yhteen liittävä elämä on vähentynyt. Pienet lapset ovat liikaa yksin kasvamassa puberteetin myrkyihin ja houkuttaviin kaverisuhteisiin mm. huumekaupassa.
Kun aikanaan soster- valiokunta käsitteli mm. kauppojen aukioloaikojen pidentämistä edellytettiin sen lausunnossa, muistaakseni myös työelämä- tasa- arvovaliokunnassa, että PERHEIDEN HYVINVOINTIA SEURATAAN Lain tultua voimaan.
En ole nähnyt ainuttakaan seurantaraporttia.
Käytäntö kuitenkin kertoo karua kieltään lasten yksinäisyydestä, taloudellisista vaikeuksista, oppimisvaikeuksista( ei tukea läksyissä, ei ruokaa kotona ym.) . Kavereita haalitaan yksinäisyyteen matalalla kynnyksellä, lasten huumekäyttö on aikaistunut jne. Palautetan vanhemmuus ja perheiden yhteiset , edes yhden vapaapäivän viikonloput, ja lisätään iltapäivätoimintaa sekä ohjausta siihen. Viikonloppujen työssäolo on monelle pienipalkkaiselle vanhemmalle ainoa mahdollisuus korkeampiin tuloihin, mutta tämä on aina pois lasten kanssa vietettävästä ajasta. ASIA ON OTETTAVA NYT VIIMEIN VAKAVASTI!