Kuva: Kaisa Nyberg
Kuntalehden Vaalit ja kunnat -keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että kuntien valtionosuuksien nipistysten on loputtava. Kuvassa vasemmalta Markus Hirvonen, Ritva Viljanen, Minna Karhunen, Sirpa Paatero, Terhi Koulumies ja Terhi Peltokorpi.

Kuntatalous ja kuntien palvelut puhuttivat kuntavaikuttajia ja tuoreita kansanedustajia Kuntalehden vaalikeskustelussa maanantaina 15. huhtikuuta.

– Ihmettelen, että kuntien palveluihin on tehty niin paljon leikkauksia, vaikka eduskunnassa ollut niin paljon kuntien edustajia, Juuan kunnanjohtaja Markus Hirvonen sanoi.

Kuntapolitiikassa aktiivisten kansanedustajien määrä nousi eduskuntavaaleissa sunnuntaina entisestään, kun niin sanottu kuntapuolue kasvatti paikkamääräänsä 12:lla. Se herätti jonkin verran toiveikkuutta vaalien jälkilöylyissä.

– Kun edustajien määrä nousee, toivon että myös tietämys kunnan palveluista nousee ja leikkauksille tulee stoppi, Hirvonen toivoi.

Hänen lisäkseen Kuntalehden Vaalit ja kunnat -keskusteluun osallistuivat Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, sd:n kansanedustaja ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, keskustan ehdokas ja Helsingin valtuutettu Terhi Peltokorpi, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sekä Helsingin kaupunginhallituksen jäsen, vaaleissa kokoomuksen ehdokkaana eduskuntaan valittu Terhi Koulumies.

Valtionosuudet tärkein kysymys

Viime viikolla Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi arvioi Twitterissä, että kuntien ja Kuntaliiton tärkein edunvalvontakysymys lähikuukausina on varmistaa ettei kuntien valtionosuuspohjaa enää leikata.

Keskustelijat olivat Lohen kanssa samaa mieltä: kuntien valtionosuuksien nipistysten on loputtava.

– Se on meidän tärkein tavoitteemme. Katseet kohdistuvat nyt uuteen hallitusohjelmaan ja seuraavien vuosien kehyksien suunnitteluun, Minna Karhunen sanoi.

Hänen mukaansa valtionosuuksista on ollut helppo leikata, sillä leikkaukset eivät silloin kohdistu suoraan mihinkään tiettyy palveluun. Lopulta leikkaukset silti kohdistuvat kuntien peruspalveluihin, Karhunen muistutti.

Markus Hirvosen mukaan ongelmana on ollut juuri sanallistaa, mitä valtionosuuksien leikkaaminen käytännössä tarkoittaa.

– Se suurentaa ryhmäkokoja tai pienentää hoitajamitoitusta. Leikkaukset eivät ole epämääräinen möntti, vaan heikennys peruspalveluihin, Hirvonen sanoi.

Sirpa Paatero pohti, muuttaako kuntapäättäjien entistä suurempi osuus eduskunnassa suuntaa.

– Toivon, että loppuisi keskustelu siitä, että kunnilta vähennettäisiin tehtäviä, Paatero sanoi.

Hänen mukaansa kunnille voisi päinvastoin lisätä joitakin tehtäviä.

– Nyt kuntien itsetunnon kohotus: Kunnat ovat 100 vuotta hoitaneet kaikki ihmistä lähellä olevat palvelut. Miksi ne eivät voisi hoitaa jatkossakin?

Paateron mukaan esimerkiksi työllisyydenhoitoa voitaisiin tehdä nykyistä enemmän kunnissa, kunhan siihen turvattaisiin riittävät resurssit.

Terhi Peltokorven mukaan kuntien uudet tehtävät pitäisi rahoittaa 100-prosenttisesti, valtionosuuksista enää leikkaamatta.

Palvelun laadusta mittari

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kysyi keskustelun osallistujilta, miten tulevalla vaalikaudella voitaisiin varmistaa ettei kuntien tehtäväkenttää tai valtionosuuksia kurjisteta, kun tehdään kuntasopeutuspäätöksiä.

Sirpa Paateron mukaan esimerkiksi sote-uudistukseen ei voi kytkeä sellaista automaattista leikkuria, joka saman tien rupeaisi pienentämään valtionosuuksia.

– Ei missään nimessä pidä lähteä ajatuksesta, että uudistuksella saataisiin nopeasti säästöjä. Niiden saaminen vie aina hetken, kun tehdään isoja rakenteellisia uudistuksia, Paatero sanoi.

– Emme me kunnissa niin naiiveja ole, että kuvittelisimme, että valtiolla on joku ehtymätön kassa, Minna Karhunen sanoi.

Hänen mukaansa uudet tehtävät kunnille eivät kuitenkaan saa aiheuttaa niille lisää kustannuksia, vaan on varottava toimenpiteitä, jotka johtavat automaattisesti kustannusten kasvuun.

Lisäksi palveluita pitäisi alkaa mitata entistä enemmän laadun kriteereillä.

– Uskon, että kuntakenttä pystyy tekemään aika paljon, kun annetaan mahdollisuus ja aikaa pohtia esimerkiksi miten hoitoon pääsisi nopeammin, Karhunen sanoi.

Terhi Koulumies oli samoilla linjoilla.

– Meillä on sellainen asenne, että asioita pitäisi johtaa keskusjohtoisesti ylhäältä alas. Ymmärtääkö ministeriön virkamies esimerkiksi Juuan ongelmia paremmin kuin kunta itse?

Vantaan Ritva Viljanen toivoo, että sote-palveluja alettaisiin ohjata tulosten perusteella.

– Lähtökohta olisi vapaaehtoisuus, mutta tavoitteet sitovia.

Hänen mukaansa sotea pitäisi alkaa valmistella kuntapohjalta, vapaaehtoisessa yhteistyössä. Eikä Viljasen mielestäenää pitäisi puhua leveämmistä hartioista:

– Tarvisemme leveämmät helmat.

Katso keskustelun tallenne klikkaamalla kuvaa. 

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*