Emmi Kortteinen, Aino Seuranen, Lauri Pärssinen ja Annika Pusa uskovat, että kunnallispolitiikka kiinnostaisi jos siihen saisi vaikuttaa.

Kuntavaalien äänestysikärajaa pitäisi laskea 16 ikävuoteen, esittää pääministeri Juha Sipilän asettama työryhmä.

Äänestysikärajan laskeminen on yksi ratkaisuista, joilla sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren johtama ryhmä estäisi eriarvoisuuden syvenemistä. 16 vuoden ikäraja voisi tuottaa osallisuutta ja saada nuoret kiinnostumaan politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Vai voisiko?

Kuntalehti kysyi, mitä Tampereen Sammon keskuslukion opiskelijat ajattelevat Saaren työryhmän ideasta.

– Olisin halunnut äänestää jo viime vuonna, 17-vuotias Emmi Kortteinen sanoo.

Hän on kiinnostunut politiikasta, ”ainakin enemmän kuin monet muut samanikäiset”. Jos yli 16-vuotiaat olisivat saaneet äänestää viime kevään kuntavaaleissa, Kortteinen olisi äänestänyt.

– Me ollaan niitä, joita päätökset koskee, hän sanoo.

– Toisaalta se ei ehkä toimisi, koska ihmiset eivät välttämättä tiedä ketä äänestää.

17-vuotias Lauri Pärssinen miettii samaa.

– Mulla on joka vuosi ollut joku kaveri, joka olisi halunnut äänestää. Mutta ysiluokkalaiset jonnet voisivat äänestää läpällä huonoa ehdokasta, Pärssinen arvelee.

Mutta tekevätkö kaikki aikuisetkaan kovin valistuneita äänestyspäätöksiä? Ehkä ei, nuoret myöntävät.

”Ei meille puhuta siitä, mikä on kunta”

Sekä Kortteinen ja Pärssinen, että 17-vuotias Annika Pusa ja 18-vuotias Aino Seuranen kannattavat kuntavaalien äänestysikärajan laskemista.

Silloin nuorten ääni saataisiin kuuluviin. Ne voisivat äänestää, joita kiinnostaa.

Seurasta ei ehkä olisi kiinnostanut, vaikka edellisten kuntavaalien ikäraja olisikin ollut 16 vuotta.

– En olisi tiennyt, mihin voi vaikuttaa. Ei meille puhuta siitä, mikä on kunta.

Sellaisesta ei jaksa ottaa selvää, mihin ei voi vaikuttaa, Kortteinen sanoo.

Jos hän saisi äänestää, hän valitsisi ehdokkaan joka on hänen kanssaan samaa mieltä. Ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista selittää, missä asioissa ehdokkaan mielipiteet ratkaisisivat.

– Koulutus on tosi tärkeä, totta kai. Mutta en ole kovin perillä siitä mistä kunnat päättävät ja mistä valtio.

Opiskelijoita harmittaa esimerkiksi se, että Sammon keskuslukiolta haluttaisiin poistaa erityislukion status. Sitä ei kuitenkaan päätä kunta, vaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Tampereen kaupunki haluaa jatkaa lukion viestintälinjaa.

Nuoret haluaisivatkin laskea äänestysikää kaikissa vaaleissa 16 vuoteen. He haluaisivat eroon etenkin eräistä koulutusleikkauksia tehneistä ministereistä.

Kuntaopetusta kouluihin

Valtakunnan politiikkaa on helpompi seurata kuin kuntapäätöksentekoa, sillä kansanedustajat ovat paremmin esillä kuin kunnanvaltuutetut.

Mieleen ei meinaa tulla ketään Tampereen kunnallispoliitikkoa. Paitsi pormestari.

– Se on Lauri Lyly, Pusa sanoo.

Lyly on ”varmaan kokoomuksesta” (sd:stä) ja häntä ennen pormestarina oli ”joku nainen” (Anna-Kaisa Ikonen).

Nuoret uskovat, että päätöksenteko tuntuisi kiinnostavammalta jos siihen saisi itse vaikuttaa. Äänestysikärajan laskeminen voisi kannustaa seuraamaan politiikkaa.

Kunnallispolitiikasta pitäisi kuitenkin kertoa myös enemmän koulussa. Opetuksen voisi aloittaa jo yläasteella.

– Yhteiskuntaoppia on liian vähän peruskoulussa, eikä kunnista puhuta lukion yhteiskuntaopin kursseillakaan. Siellä opetellaan valtion politiikkaa ja taloutta, Pärssinen sanoo.

Nuorten äänioikeus tasaisi sosiaalisia eroja

Äänestysiän laskeminen ei itsessään tuottaisi osallisuutta tai edistäisi demokratiaa, sanoo Helsingin yliopiston akatemiatutkija Hanna Wass. Ajatus on kuitenkin erinomainen, jos ensimmäinen äänestyskokemus tapahtuisi koulussa.

Opetuksessa voitaisiin käsitellä sitä, mistä vaaleissa äänestetään ja miten politiikkaa tehdään. Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Sitä pitäisi hyödyntää opetuksessa, Wass sanoo.

– Vanhempien taloudelliset ja sosiaaliset resurssit vaikuttavat paljon siihen, millaisen roolin lapset omaksuvat yhteiskunnassa ja miten he äänestävät vaaleissa.

Osallisuuden opiskelu koulussa tasaisi sosiaalisia eroja.

– Keinovalikoima kasvaa koko ajan. Koululuokka voi lähteä koulun ulkopuolelle tutustumaan päätöksentekoon, mutta on olemassa myös erilaisia virtuaalisia alustoja, joilla osallistumista voi simuloida verkossa.

Wass on sitä mieltä, että kaikkien vaalien äänestysikärajaa voisi laskea. Itävallassa niin on tehty hyvin tuloksin.

– Tässä annetaan erikoinen ajatus, että nuoret jollakin tavalla voivat päättää asioista, mutta eivät kuitenkaan kaikista. Se on nuoria vähättelevää.

Mitä varhaisemmin nuoret pääsevät osallistumaan, sen parempi, Wass sanoo.

– Nuoria ei voida syyllistää äänestämään sillä, että se on kansalaisvelvollisuus. Pitää olla käsitys ja kokemuksia siitä, että on pystyvä toimija joka voi oikeasti vaikuttaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Ideana ihan hienoa, että nuoria osallistetaan kunnalliseen päätöksetekoon (mm. KuntaL 26 § ja NuorisoL 8 §). On kuitenkin muistettava, että perustuslaki määrittää täysvaltaisuuden ja -ikäisyydeen. Jotta lapset (lapsi alle 18v, nuori alle 30v) voisivat äänestää, tulisi perustuslakia muuttaa ko. osalta, joka ei tulisi olemaan helppoa.

    Idea hyvä, mutta pohditaan ensin vaihtoehtoisia toteutustapoja.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*