Kuntien johtajilla ei ole riittävästi aikaa johdettavilleen – ”Toisarvoiset tehtävät vievät tarpeettomasti aikaa olennaisemmalta”
Terveystieteiden maisteri Eija Pienimäki väittelee ensi perjantaina. Kuva: Vaasan yliopisto, Riikka Kalmi
Kuntien lähijohtajien työ on moninaista ja pirstaloitunutta, eikä heillä ole aikaa riittävästi johdettavilleen. Tämä käy ilmi Eija Pienimäen Vaasan yliopistoon tekemästä henkilöstöjohtamisen väitöskirjasta, jossa pureudutaan kuntien lähijohtajien työhön.
Tehtävän moninaisuuden takia lähijohtajille muodostuu lukuisia rooleja, Vaasan yliopisto tiedottaa.
Johtaminen on vain osa heidän kokonaistehtäväänsä, sillä tyypillisesti lähijohtajat tekevät oman alan asiantuntijatehtäviä tai jopa suorittavaa työtä sekä hallinto- ja tukitehtäviä.
– Lähijohtajat rakentavat puheessaan kolme tunnistettavaa pääroolia, joita ovat johtaja, asiantuntija ja muu toimija. Nämä jakautuvat edelleen kahdeksaksi rooliksi ja niiden alarooleiksi, joita tutkimuksessa löytyi 19, kertoo Vaasan yliopistossa ensi perjantaina väittelevä Eija Pienimäki.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Pienimäen väitöstutkimuksen mukaan kuntien lähijohtajiin kohdistuu useilta tahoilta erilaisia odotuksia ja vaatimuksia, jotka ovat ristiriidassa arkitodellisuuden kanssa.
Riittämättömyyden tunne
Lähijohtajat tuovat tutkimuksessa esiin työstään myös tekijöitä, jotka ovat samaan aikaan sekä työtä tukevia että haittaavia. Tämä kuuluu lähijohtajien puheessa jännitteinä.
Kuntien lähijohtajat ovat työhönsä erittäin sitoutuneita ja heidän tärkein tavoitteensa on viedä omaa alaa eteenpäin. He haluavat johtaa hyvin ja antaa johdettavilleen tukea ja mahdollisuuksia menestyä työssään.
– Lähijohtajat kuvailevat siltä osin riittämättömyyden tunnetta ja turhautumista tehtävässään, kun heidän näkökulmastaan toisarvoiset tehtävät vievät tarpeettomasti aikaa olennaisemmalta. Laaja tehtäväkenttä ja johdettavien suuri lukumäärä estävät tarvittavan ja tarkoituksenmukaisen ajan antamisen johdettaville, arvioi Pienimäki tiedotteen mukaan.
Moni seikka lähijohtamisessa jää kunnissa liikaa sattuman varaan
Tutkimuksen mukaan lähijohtajat rakentavat hyvin pitkälti itse oman johtamistapansa, ja he ovat kehittäneet omia selviytymiskeinojaan erilaisiin tilanteisiin.
Lisäksi kehittyminen lähijohtajan työssä vaikuttaa olevan lähijohtajien omien valintojen tulos. Nämä seikat antavat viitteitä lähijohtamiseen liittyvästä sattumanvaraisuudesta kunnissa.
Tuottavuutta lisäämässä
Johtamisen tavoite on lisätä tuottavuutta ja tehokkuutta, yliopiston tiedotteessa huomautetaan.
Hyvällä ihmisten johtamisella vaikutetaan henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Tutkimus tuo tiedotteen mukaan esiin tarpeita tarkastella systemaattisesti kuntien johtamisen rakenteita, lähijohtajien tehtäväkokonaisuuksia, kompetensseja, työn- ja vastuunjakoa sekä johdettavien määrää.
Lähijohtajien esiin tuoma motivoituneisuus ja sitoutuneisuus luovat hyvät edellytykset johtamistehtävässä onnistumiselle.
Pienimäen väitöstutkimus on toteutettu haastattelemalla lähijohtajia eri puolilta Suomea yksilö- ja ryhmähaastatteluin. Haastatellut työskentelevät johtamisen eri tasoilla.
Lähijohtajalla tarkoitetaan väitöstutkimuksessa niitä henkilöitä, joilla on työnjohto-oikeus ja vastuu työnantajan velvollisuuksien toteutumisesta.
Tyypillisesti lähijohtajasta käytetään nimitystä esihenkilö. Taustaolettamana ei kuitenkaan ole nimike vaan tehtävä.
Usein lähijohtajat sijoitetaan puheissa suorittavan työn johtoon. Pienimäen tutkimuksessa huomioidaan, että lähijohtajia on kaikilla johtamisen tasoilla.
Lisäksi tiedotteessa painotetaan, että jokaisessa organisaatiossa on oma lähijohtajansa.
Linkki julkaisuun: Eija Pienimäen väitöskirja
Lue myös:
Mielenkiintoinen tutkimus.Pitää tutustua tarkemmin. Minkä toimialan esihenkilöitä on ollut haastateltavina? Kiitos vastauksesta!
Yksilöhaastateltavat olivat sivistyksen, konsernihallinnon ja teknisen palvelun toimialoilta. Jutun loppuun on lisätty linkki väitöskirjaan, ja siitä avautuu haastateltavat ja moni muukin asia paremmin. Kiitos palautteesta.