Kunnan hyvinvointitehtävä kattaa kaikki toimialat, tutkijat muistuttavat.

Hyvinvoinnin edistämistehtävä on alkanut konkretisoitua kuntamurroksen yhteydessä. Maakunta- ja sote-uudistus opettaa ymmärtämään, että hyvinvoinnin edistäminen ei ole vain soten vastuulla.

Näin todetaan Kuntaliiton julkaisemassa tutkimuksessa, jonka ovat toteuttaneet dosentti Kaija Majoinen ja FCG:n johtava konsultti Anni Antila. Tutkimus on osa ARTTU2-ohjelmaa.

Hyvinvoinnin edistäminen kunnissa – sisältö, mahdollisuudet ja haasteet -tutkimuksessa tarkastellaan kunnan roolin muutosta hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksessa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Mitä sisältöjä hyvinvoinnin edistämistehtävään näyttää kuuluvan tällä valtuustokaudella? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia kuntajohto näkee hyvinvoinnin edistämistehtävässä?

Nyt juuri sopiva aika

Kunnat ovat liikkeellä hyvinvoinnin edistämistehtävässä. Tutkijoiden mukaan tehtävää otetaan haltuun kahdesta eri suunnasta: Valmisteilla olevat strategiat kehystävät ja määrittävät tavoitteet hyvinvoinnin edistämiselle. Monitoimijaiset projektit sekä ketterät kokeilut koetaan hyviksi keinoiksi tulosten aikaansaamiseksi.

Tutkijat muistuttavat, että valtuustokauden vaihdos ja kuntastrategioiden päivittäminen luovat hyvät edellytykset hyvinvointiroolin selkiyttämiselle.

Hyvinvointiin ja sen kääntöpuolena olevaan pahoinvointiin liittyvät haasteet ovat niin kompleksisia, että ne edellyttävät samanaikaisesti sekä konkreettisia tekoja tässä ja nyt että pitkäjänteistä kehittämistä. Esimerkiksi kaavoitusratkaisut vaikuttavat vuosikymmenten päähän, tutkimuksessa todetaan.

Suhde maakuntaan haasteena

Tutkimuksen mukaan kuntapäättäjät näkevät keskeisinä haasteina kunta-maakuntayhdyspinnan toimivuuteen sekä taloudellisiin resursseihin liittyvät asiat.

Mahdollisuuksia nähtiin kumpuavan ennen kaikkea toimivasta yhteistyöstä ja kumppanuuksien rakentamisesta kolmannen sektorin kanssa sekä paikallisesta kulttuurista.

Hyvinvointi osa kaikkea

Tutkijat muistuttavat, että hyvinvoinnin edistäminen tulisi ymmärtää kaikkien kunnan toimialojen yhteiseksi tehtäväksi.

– Tässä ollaan vasta alkutaipaleella. Samalla tarve poikkihallinnolliseen tiedolla johtamiseen lisääntyy, he toteavat.

Hyvinvoinnin edistäminen lähtee osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Osallisuus nähdään syrjäytymisen vastavoimana. Myös elinvoimaan liittyvät asiat liittyvät oleellisesti hyvinvointiin, erityisesti työllisyyden vahvistaminen. Samanaikaisesti riskinä on, että elinvoima ja hyvinvointi nähdään toistensa kilpailijoina.

Hyvinvoinnin johtamista seuraavaksi

Tutkimusraportin aineisto koostuu kaikkien 40 ARTTU2-tutkimuskunnan luottamushenkilöjohdolle sekä johtaville viranhaltijoille lähetetyn REA-puntarikyselyn avovastauksiin sekä syventävään laadulliseen aineistoon kuudesta tutkimuskunnasta. Tutkimuskokonaisuuden toisessa, alkukeväällä 2018 valmistuvassa osiossa keskitytään hyvinvointiin johtamisen näkökulmasta.

 

 

 

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*