Kysely: Isoissa uudistuksissa ei hyödynnetä tutkittua tietoa

Kuntarakenne- ja sote-uudistukset eivät juuri lainkaan perustu tutkittuun tietoon, päätellään meneillään olevia ja valmistelussa olevia uudistuksia tarkastelevassa tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston tutkijat kyselivät kuntapäättäjiltä, pitivätkö he tutkijoiden asemaa merkittävänä kuntauudistuksessa.

Vastaajista puolet oli sitä mieltä, että tutkijoilla ei ole ollut merkittävää asemaa kuntauudistuksissa. Vain 12 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi, että tutkijoiden panos on ollut merkittävä. Kyselyyn vastasi 450 kuntapäättäjää.

Kysely on osa maaliskuussa julkistettavaa Kunnat ajopuina -tutkimusta.

– Tulos heijastaa yleistä käsitystä siitä, että kuntauudistuksilla ei ole ollut tieteellistä perustetta. Tämä antaa hyvin kattavan kuvan tutkijoiden roolista, sanoo Tampereen yliopiston hallintotieteen professori Jari Stenvall.

Stenvall muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä ainutta totuutta kuntauudistuksesta. On vain erilaista, toisistaan poikkeavaa intressipohjaista tietoa:

– Pieni kunta bongaa eri faktat kuin suuri kaupunki.

Millaisella tiedolla Suomea ohjataan -seminaarissa Tampereen yliopistossa alustanut Stenvall esitti myös itsekritiikkiä yliopistotutkimusta kohtaan, sillä tiedontuottajatkin tarjoavat usein vain sirpaletietoa. Yliopistotutkijat tuottavat tietoa kokonaan eri areenalle, kun rahoitusmalli ohjaa tutkijoita kirjoittamaan kansainvälisiin julkaisuihin, vaikka tietoa tarvittaisiin kansallisella ja paikallisella tasolla.

Stenvall sanoi toivovansa Suomeen uudistusten tueksi Ruotsin mallin mukaista komitealaitosta, jossa työtä pohjustetaan vahvalla tietoperustan valmistelulla.